Totoro ❤

Itse kuljin kehityksen niin että teininä ja nuorena aikuisena olin että ei ikinä lapsia - ei ole minun juttu, siihen että päädyin sattuman kautta työskentelemään lasten parissa ja sieltä siihen että haluan lapsia ja niin monta kuin vain aika ja keho sallii, valitettavasti aikoinaan oli myös päässä tuo ajatus että olisi joku tietty "hyvä" aika lapselle mutta ei sellaista ole sillain ole ja vaikka olin jo kuollakseni halunnut lapsia ja kuvittelin kaikkea millainen äiti olen niin silti kun lapsi syntyi niin siinä oli opettelua ja todellakin itse kasvaa vanhemmaksi lapsen kanssa. Ja se rakkaus omaa lasta kohtaan on mieletöntä ja tulee ihan itsestään ❤ omakin esikoinen on kohta vuoden ja tosiaan myös jännällä odotan mitä tuleva tuo, mutta jokaine päivä, jopa ne huonotkin on niin sen arvoista 💝

Itse kuljin kehityksen niin että teininä ja nuorena aikuisena olin että ei ikinä lapsia - ei ole minun juttu, siihen että päädyin sattuman kautta työskentelemään lasten parissa ja sieltä siihen että haluan lapsia ja niin monta kuin vain aika ja keho sallii, valitettavasti aikoinaan oli myös päässä tuo ajatus että olisi joku tietty "hyvä" aika lapselle mutta ei sellaista ole sillain ole ja vaikka olin jo kuollakseni halunnut lapsia ja kuvittelin kaikkea millainen äiti olen niin silti kun lapsi syntyi niin siinä oli opettelua ja todellakin itse kasvaa vanhemmaksi lapsen kanssa. Ja se rakkaus omaa lasta kohtaan on mieletöntä ja tulee ihan itsestään ❤ omakin esikoinen on kohta vuoden ja tosiaan myös jännällä odotan mitä tuleva tuo, mutta jokaine päivä, jopa ne huonotkin on niin sen arvoista 💝

38661 kirjoitti:

Kuinka nopeasti juuvauvahaaveen ilmaannuttua aloititte yrittämisen?

Mä en tiedä hätiköinkö jopa koko ajatusta, kun syksyllä haluaisin jättää pillerit jo pois. Oisinkohan jonkun reilu vuoden verran pohdiskellut itsekseni asiaa ja nyt vasta ottanut miehen kanssa asian puheeksi. Ei muuten oo vielä kovin innostunut...

Ja sitten mietin sitäkin, että kun vasta sain vakkarityöpaikan, niin kehtaako sitä sitten vuoden jälkeen jäädä mammalomalle(jos siis kaikki menis tosta noi vaa suorilta sisää)...

En myöskään jostain syystä haluais hommaa jättää kovin myöhäseksi, kun haluaisin lapsen saada vielä alle kolmekymppisenä, ja siihenkään ei enää kauaa ole.

En tiedä sopiiko nää mun ajatukset tähän aiheeseen, joten sori jos ei sovi, voin kommentin poistaa.

Hei 38661! Mielestäni ajatuksillesi on tilaa tällä palstalla oikein hyvin. Itse olen sitä mieltä että työpaikalla ei oikeasti ole väliä lapsihaaveen rinnalla, ne työt ei mihinkään katoa mutta lapsen saannille on aikaraja ja kun koskaan ei voi tietää natsaako heti vai kestääkö kauemmin. Itse valitettavasti haaveilin vauvasta pitkään ja nyt oikeastaan asia mitä kadun on että lasta ei tullut tehtyä silloin heti kahdenkympin alussa kun vauvakuume iski, sain itse esikoiseni vähän alta kolmenkympin. Suosittelen siis asian vakavaa harkintaa koska se oma lapsi/lapset on jotain niin korvaamatonta että hänen/heidän kanssaan haluaa viettää mahdollisimman kauan aikaa. Toki tilanteita on erilaisia ja lapsen saantiin voi kulua vuosia, mutta siis höpinäni pointti että kannatan tuumasta toimeen ajatusta, kaiken muun kerkeää missä tahansa kohtaa elämää (työt,opiskelu,matkustelu esim.) mutta lapsilla on aikaraja.

Heips ja jättipaljo onnea kaikille plussanneille, toivotan kaikille ihanaa odotusaikaa ja pikkuisia syleihin ❤ täällä kp4 menossa ja yk3 kohti, yk2 ei hirveästi saanu hyödynnettyä mut jos nyt kolmannella parempaa yritystä 😁👍

Heip, tsemiä piinailijoille ja uutta puhtia kaikille seuraavalla kierrolla yrittäjille 🙌 itse odottelen kp1 alkavaksi mutta ei vielä kuulu, taitaa sen verran epäsäännöllinen kierto olla vielä että vaikea sanoa mikä kierron pituus on, en usko että tärppiä olisi vielä käynyt 😁