Tellu1980

Viimeisiä päiviä elellään vuotta 2012 ja viimeisiä vanhempainvapaita viettelee yksi äiti=) Reilun vuoden tauon jälkeen pitäisi keskiviikkona palata töihin. Vähän jänskättää, miten pikkumies ottaa uuden päivärytmin ja hoidon aloituksen vastaan. Toivottavasti hyvin...

Teen ainakin kesään asti vain nelipäivästä työviikkoa, jossa minulla on jokatoinen viikko neljä päivää vapaata (pe-ma) ja jokatoinen normaali kahden päivän viikonloppu. Katselen, josko syksyllä aloittaisin normaalin viiden päivän työviikon=)



Aurinkoinen, minäkin epäilin itselläni joskus endoa... kaikki tunnusmerkit täyttyivät, mutta mitään ei kuitenkaan ollut, onneksi=) Toivottavasti ei sinullakaan!



Meillä oli miehen kanssa illalla riitaa. Emme ole yhteisen 17 vuoden aikana riidelleet yhtä pahasti kuin ehkä kerran. Ja nyt tuntuukin, etten ikinä halua tuon tyypin kanssa yhtään vauvaa. Toisaalta emme ole kumpikaan kovin pitkävihaisia, joten ehkä jo illalla asiat ovat toisin... kun ei riidan aihekaan ollut mikään ihmeellinen.



Vuoto on nyt loppumassa, ja mieli iloinen=)



Tellu kp 5/28-30(33)

Oli kiirettä joulun aikaan, joten en ehtinyt silloin tänne kirjoittelemaan.



ONNEA vielä kaikille plussanneille!!!! Nauttikaa raskaudestanne täysillä=)

Ensin hieman itsestäni.



Aloitin viidennen villahousun kuumeilun tuolla elokuisten pinossa. Minulla on vasta kroppa käynnistelemässä normaalia hormonitoimintaansa raskauden jäljiltä, joten arvelen viihtyväni täällä kuumeilupuolella pitkään.

Meidän ihanaan ja nykypäivänä jo suurperheeksikin laskettavaan poppooseemme kuuluu minun ja mieheni lisäksi 12, 10, kohta 8 ja kohta 1-vuotiaat pojat. Aiemmat lapset ovat saaneet alkunsa n. puolen vuoden yrittämisen tuloksena, mutta nyt uskon, että menee helposti kauemmin, sillä kiertoni ei ole selvästikään vielä normaali, enkä tiedä ovuloinneista yhtään mitään... siis tapahtuuko sitä vai ei;D Enkä ole varma, ehtisikö laskettu aikani edes syyskuun puolelle, mutta täällä nyt roikun jokatapauksessa, jos sopii=)



Ja sitten ONNITTELUT jo heti alkuun plussanneille. Hassua, että minä vasta siirryn tuolta edellisestä pinosta tänne ja saan heti lukea ilouutisia!!!

Piinailijoille malttia... sitä aina tarvitaan kierron loppuvaiheessa, ainakin monet meistä tarvitsee;)



Itse en ole mikään testien suurkuluttaja, sillä olen taipuvainen pessimismiin, enkä koskaan usko raskauteen, vaikka sille olisi hyvätkin mahdollisuudet. Kiertron alkupuolella vannon aina tekeväni kaikkeni, jotta saisin loppukierrosta toivotut viivat tikkuun, mutta sitten huomaankin, että juna meni ohi ja minä nökötän tikkuineni asemalla... eli siis ovis aina humahtaa huomaamattani ohitse, enkä minä pölö tajua mitään:o



Kuopuksen kuumeilusta tuttuna kuumeilijana täällä näyttäisi olevan Marjana, jonka voisimme joukolla savustaa tuonne odotuspuolelle!

Toivottavasti saisitte miehesi kanssa sen luomuyllärin niin ei venyisi enää kuumeilut hoitoja odotellessa. On varmasti hyvä tietää, ettei estettä sille raskaudelle luomustikaan ole. Vauva vaan jostain syystä antaa odotuttaa itseään. Olet ollut usein ajatuksissani... sekin on aika hassua kun emmehän me kuitenkaan toisiamme oikeasti tunne, vaikka täällä melko intiimejäkin asioita jaamme.



Tulipas turistua, nyt odottelen, että pikkumies herää ja sitten voin aloitella päivän touhut=)



Tellu kp 4/28-30(33)

En ole varma kp:stä, sillä menkat alkoi kolme päivää kestäneellä tuhruttelulla. Lasken kp 1 vasta kunnon vuodosta.

Napsunen, voi miten kurjia uutisia olette saaneet=( Toivottavasti saatte pian sen uuden plussan ja uusi raskaus päättyy onnellisesti vauvan syntymään. Hyvää joulun aikaa kaikesta huolimatta!



Minä kävin eilen sukulaiskierroksen... HUH! Onneksi joulu on vain kerran vuodessa! Lähdin klo 13 ja palasin kotiin klo 20. Arvaatkaapa sisaret olinko poikki. Ja pikkumies nukkui tietysti autossa aina kun lähdimme ajamaan kohti seuraavaa kohdetta, niin illalla poika vain kiljui ilosta kun olisi pitänyt laittaa päätä tyynyyt.



Kävin myös serkullani, jonka kanssa olemma aina olleet todella läheisiä... oikeastaan kuin siskoksia, joten kerroin hänelle kuumeilustani ja kiertoni vaiheesta;) Hänellä sattui olemaan kaapissa yksi r-testi, jonka hän suorastaan pakotti minut tekemään, vaikka sanoin etten voi olla raskaana. No negahan se oli. En ole edes pettynyt, koska oikeasti olisi miehellä jotain megaviriilejä simppoja, jos olisin tullut raskaaksi tästä kierrosta. Nyt vain odottelen, että miten pitkäksi kierto venyy. Minulla on joskus kuopusta kuumeillessa monen vuoden pillereiden syönnin jälkeen kierto venynyt muistaakseni n. 40 vrk:n pituiseksi, joten katsotaan nyt. Syyskuisiin en taida ehtiä, jos ei menkat kohta ala.



Tänään pitää lähteä ruokaostoksille ja aloitella laatikoiden valmistus ja huomenna onkin koululaisten joulujuhlat.



Hyvää viikonloppua koko kuumeilevalle poppoolle ja paljon plussatuulia!



Tellu 31/28-30 voi kun se täti tulisi jo =(

Alan olla sekoamispisteessä... Heh! Sekoan jo ekassa kierrossa, jos menkat ei ala oletettuun aikaan... lienee hullu olen;)



Eilen jo mietin, että voisinko sittenkin olla raskaana, mutta jotenkin tuntuu, että mahdollisuudet ovat alle 1% luokkaa.

Kuitenkin rupesin eilen tutkailemaan itseäni ja tuntemuksiani viimepäiviltä...

minulla oli niitä menkkajomotuksia hyvin aikaisessa vaiheessa kiertoa. Lisäksi oli sitä pientä vuotoa yhtenä tai kahtenä päivänä. Viikon verran minulla on ollut kauhea jano jatkuvasti ja jatkuvasta juomisesta johtuen joudun tietysti ravaamaan myös vessassa usein. Lisäksi olen palellut ihan vietävästi. Jouduin myös eilen ottamaan päiväunet kuopuksen kanssa sohvalla. Näille kaikille voi kyllä löytyä ihan muunkinlainen selitys, mutta pistää mietityttämään.



Nyt on kolmen päivän ajan tullut ihan vähän rusehtavaa väriä paperiin ja sekin välillä lähes kaivamisen saurauksena, kun olen hysteerisesti koittanut tulkita alkaako ne menkat vai ei xD Joten se on jatkuvasti pitänyt uskoa yllä siitä, että kyllä se täti sieltä kurvaa kylille ihan pian.



Nyt en tiedä, mitä teen! Tälläkin hetkellä selkää jomottaa pikkuisen hyvin menkkamaiseen tapaan. Huoh!



Tulipas tilitys;)



Onnea taas plussaneille ja tsemppiä piinailijoille!



Tellu 30/28-30