Tellu1980
Seuratut keskustelut
Kommentit
ja kiitos kun olette olleet noin ihanasti tukena tässä inhottavassa tilanteessa.
Sos.työntekijä kertoi minulle, ettei heillä ole oikein mahdollisuuksia tehdä mitään, kun uhrikin tilanteen kieltää. Hän myös kertoi, että minulla on mahdollisuus tehdä poliisille tutkintapyyntö, mutta voitteko kuvitella... se sos.työntekijä sanoi "ettei näe asiaa terpeelliseksi"??!!!??
Minä etenin asiassa nyt niin, että kävin tapaamassa koulun rehtoria ja pyysin järjestämään pojalle keskustelumahdollisuuden esim. kuraattorin kanssa ILMAN vanhempia tai ketään muitakaan. Toivon, että poika uskaltaisi puhua kahden kesken aikuisen kanssa. Rehtori oli todella pöyristynyt, koska kyseessä on melko vaikutusvaltaisen perheen lapsi!
Nyt pikapikaa omaa napaa, johon ei ihmeitä kuulu. Vuoto lopuillaan, vain hieman paperiin jää väriä. Eli kohta voi aloittaa yrityksen=)
Milloinhan kannattaa tikuttaa, kun tämä kierron pituus on hieman vaihdellut?
Nyt on riennettävä töihin!
Tellu (anteeksi mahdolliset kirjoitusvirheet... kamala vauhti sormissa)
Uuteen työviikkoon koitan tässä orientoitua... vielä siis kotona ollaan ja kuopus vetelee sikeitä.
Minulla on kaksi huonosti nukuttua yötä takana. Johtuu ilmeisesti ainoastaan tuosta naapurin pojan tilanteesta. Poika oli eilen koulumatkalla kertonut meidän pojalle, ettei ollut uskaltanut sanoa sosiaalityöntekijälle lyömisestä mitään=( EN TIEDÄ MITÄ TEEN JA MIHIN OTAN YHTEYTTÄ???? Mulla on aivan kamala olo! Jos jollain on hyviä ideoita, miten toimia, niin otetaan mieluusti vastaan!
Menkat alkaa olla loppusuoralla. Ihanaa kun pääsen uuteen yritykseen kaikkien ovistikkujeni kanssa ;D
Toisaalta nyt on olo niin rasittunut, että saa nähdä tuleeko tästä kierrosta yhtikäs mitään. Näillä stressihormonitasoilla ei voi raskautua kukaan=(
Tellu
Olipas viikonloppu!
Vanhimmalla lapsella oli lätkäpelejä ja lisäksi meillä oli vieraita viikonloppuna synttäreitä juhlimassa ja eilen me menimme serkkuni lasten synttäreille. Onneksi alkoi uusi viikko ja uudet kujeet.
Jouduin ikävään tilanteeseen lauantaina kun lapseni kertoivat minulle nähneensä kun heidän kaverinsa sai sijaisisältään "turpaan". Jouduin tekemään elämäni ensimmäisen ja toivottavasti viimeisen lastensuojeluilmoituksen. Kaikkein eniten minua nyt harmittaa se, että sekä tietysti tuo sijaisisä että lasteni kaveri olivat kieltäneet tapahtuman. Poika ei ole uskaltanut kertoa totuutta. Tapahtumalla on minun lasteni lisäksi muitakin silminnäkijöitä, ja siksi olen varma, että poika on todella saanut kyytiä=( Nyt en tiedä, mitä pitäisi tehdä, jotta lasta saisi autettua. Huoh! Kiitos kun sain purkaa tämän tänne... ja samalla anteeksi kun purin tämän tänne!
No sitten näihin vauvakuumeasioihin=)
Minulla on vielä niagara housuissa, joten mielikin on maassa. Inhoan menkkoja!!!
Ostin elämäni ensimmäiset ovistestit, joiden kokeilua odotan tosi kovasti. Rehellisesti sanottuna en edes tiedä, miksi ne ostin. Tunnen oviksen ihan hyvin yleensä. Ehkä tuo viimeksi niin pitkäksi venynyt kierto on saanut minut sekoamaan;)
Nyt vain odottelen sitten kun menkat loppuvat ja sitten alan jossakin vaiheessa tikuttamaan ovista.
Tellu
Eli viimekierto venyt todennäköisesti ovuloimattomuuden vuoksi 39 päivän pituiseksi.
Nyt vihdoin täti tuli ja pääsen uuteen yritykseen.
Tänään kp 1/28-33
tänään en mennyt töihin ollenkaan kun pitää lähteä kohta viemään yhtä poikaa rtg-kuvaukseen. Hän mursi kätensä viikko sitten ja nyt mennään katsomaan missä vaiheessa paraneminen on. Toivottavasti luutuminen on hyvässä käynnissä=)
).(
Minä alan pikkuhiljaa jo odotella ovista ja sen myötä huomaan, että paineet alkavat nousta. Huomaan ottavani stressiä taas tulevasta ja olen välillä tosi alamaissa miettiessäni, ettei varmaan taaskaan onnistu. Mies menee puihin, ollaan kipeinä, ei vaan ole mahdollisuuksia ässäilyyn.... kaikkia mahdollisia ongelmia mietin. Nyt pitäsi ottaa rennosti ja miettiä, että jos ei nyt tärpää niin ehkä sitten seuraavassa kierrossa tai sitä seuraavassa tai sitten ehkä joskus. Mutta kun ei se vaan mene niin...
Nyt alan valmistautua lähtöön=)
Heipat!
Tellu kp 7