taivaanlaiva

Onnea järkyttävästi plussanneille! =)

Itsellähän menossa kp 29/31 ja uskon vakaasti tädin tulevan maanantaina kylään, ei nimittäin mitään raskausoireisiin viittaavaakaan havaittavissa (eikä niitä nyt kannata välttämättä itselleen kehitellä), mitä nyt välillä jänniä tunteita alavatsassa mutta niitä mulla on ollu aina enemmän tai vähemmän. Kyseessä ensimmäinen yrityskierto mutta silti sitä pettyy jo kerrasta.

Ei muuta kuin uutta kiertoa kohti ja greippimehun ostoon. Ja vitamiinien. Toivottavasti tämän ketjun plussajono pidentyy vielä paljon :) Aion kuitenkin lueskella tätä niin kauan että joku perustaa marraskuullekin ketjun :D

Repale, I feel your pain! Meillä kans mies puhu lasten hankkimisesta jo kaaaauan sitten, mutta kun ois pitäny alkaa tapahtua niin sitte alkoikin jännittää hulluna. Meni monta kuukautta ennen kuin mitään lopulta tapahtu, ja siksi vasta nyt yk1. Turhautti niin hirveästi ja sanoinkin hänelle, että tuo on pahinta mitä voi lasta toivovalle naiselle tehdä. Sitten hän mietti sitä asiaa itsekseen ja parin kuukauden päästä lopputulos oli hyvä :)

Täällä normiarkea, kiirettä pitää joissakin jutuissa. Mie yritän pitää ajatukseni poissa päivistä ja vauvoista, että en ressais liikaa. Ois se kyllä ihme, jos nyt ekasta yrityskierrosta tärppäis...

Moi, vieläkö pääsee mukaan? :)

21v. tyär, mies 28, kihloissa ollaan ja e-rengas jätetty pois heinäkuussa. Kuitenkin vasta joulun jälkeen alettu "yrittämään" vaikka inhoan sanoa noin kun se kuulostaa sitten niin pakkopullalta... :D kierto tasainen, ikinä en ole ollut raskaana eikä hajuakaan kuinka "helposti" se voisi mulla käydä tai miten helposti mennä vikaan. Sen tiedän, että lähisuvussa sairaasti lapsettomuutta ja pelkään itselleni samaa. Nyt menossa yk1 ja kp17, eli jänniä aikoja eletään ;)

Taivaanlaiva kp 17/31, yk1

Heippa kaikille! :) toivottavasti mukaan mahtuu vielä yksi kuumeilija!

Olen yrittänyt malttaa etten lukisi näitä tai varsinkaan kirjoittaisi etten loisi itselleni mitään paineita, mutta en malttanut loppupeleissä olla kuitenkaan osallistumatta keskusteluun. Tai varsinkaan lukematta näitä. Mie olen 21-vuotias tyär, kihlattuni on 28. Pitkään ollaan lapsesta puhuttu, ja mieheni valmistui joulun tienoilla ja ennen sitä puhuttiin josko sen jälkeen annettais tulla jos on tullakseen. Asumme toistaiseksi vuokralla kaksiossa, mieheni siis säännöllisissä töissä alalla, josta ei työ tekemällä lopu. Itse valmistun yhtä hyvin työllistävälle alalle myöhemmin. Toimeentulo ei siis huoleta ollenkaan. Sovittu on, että jos lapsi saa alkunsa, muutamme miehen kotipaikkakunnalle, joka on ihana pieni maalaiskunta.

Meillä on jätetty e-rengas pois jo kesän jälkeen, muistaakseni siinä heinäkuun tienoilla. Ensin kierto oli aiiivan sekaisin, heitti 48 päivään asti. Nyt kuitenkin ollut kolme kiertoa täysin säännöllinen, 31 päivää. Nyt menossa yk1 ja kp17. Touhuttu on useampana päivänä tässä ja jännityiksellä ootan mitä loppukuusta tapahtuu. :)

En uskalla kuitenkaan olla liian toiveikas. Mie olen seurannut lapsettomuutta ihan lähisuvussa useammalta suunnalta, ja pelkään että itse tulen kärsimään samasta. Tietysti toivon että olisin se "poikkeus" joka raskautuisi helposti, mutta takaraivossa elää kuitenkin pieni epäilys, että miksi niin olisi.

Onko teillä muuten minkäänlaisia ovisoireita? Itse tunnen ovulaation selvästi, alavatsa- ja selkäkipuina jotka kestävät kymmenestä minuutista pariin tuntiin. Näitä ei siis pillereiden tai e-renkaan käytön aikaan ollut.