Suzyanne
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Pelottavinta elämässäni on ollut se kun jouduin asumaan väkivallan ja alkoholismin keskellä. Äiti ja isäpuoleni tappeli useasti kännissä. Mutta yksi kerta on jäänyt kovasti mieleen. Näin 12-vuotiaana miten isäpuoleni puukotti äitiäni ja äiti huusi kivusta. Muistan että verta oli lattialla ja äidin tuskan. Äiti huusi apua ja käski minun soittaa hätänumeroon.
Ihan kamalia olet joutunut kokemaan! :( Itselläni myös alkoholismia lapsuudenkodissa eikä ihan tuollaista kamalaa tapahtunut mutta kamalaa kuitenkin.
Ihan käsittämätöntä että pomo vaan sanoo ettet saa sitä vapaaksi, edes palkattomaksi. Mistä ihmeestä se johtuu, onko hänellä jotain antipatioita sinua kohtaan vai eikö vaan pysty järjestämään sinulle sijaista?
Vierailija kirjoitti:
Ajoin syksyisessä kaatosateessa pk-seudulta ulosmenotiellä. Äiti soitti ja pysähdyin puhumaan rauhassa bussipysäkille. Auto oli käynnissä,oli pimeää ja satoi kuin elokuvissa. Yhtäkkiä kuskin ikkunasta katseli partainen pitkätukkainen mies vettä valuen. Lähdin äkkiä ja sydän hakkasi miljoonaa. Äiti kysyi,että mitä nyt? En kertonut.
Hui hitto!
Vierailija kirjoitti:
Niitä valopalloja on aika tavallista nähdä. Lapset näkevät herkemmin esim. hautajaisissa. Mitä ne ovat, en tiedä ja ehkä hyvä niin.
Minun kotona liikkuu varjoihmisiä. Näen niitä silloin tällöin yöllä herätessäni. Tulivat mukaani edellisestä 30-luvun talosta. Siellä kirkkaana kesäyönäkin näin sängyn päädyssä ja ne nopeasti luikahtivat piiloon sohvan taakse. Eivät ole pelottavia. Tässä asunnossa ne röyhkimykset ovat makkarissa sänkyni lähellä ja hymyilevät ystävällisesti. Ovat siis vaaleita miehiä ilman vaatteita.
Olen syvästi uskovainen ja aion kysyä kirkossa joltain papilta, mitä ihmettä ne ovat. Tiedän olevani Jeesuksen antamassa turvassa, joten käännän vaan selkäni niille ja jatkan rauhassa uniani.
Eivät siis pelottele tai tee muutakaan pahaa. Vaikuttavat vain uteliailta. Emme todellakaan ole yksin!
Hui, kuulostaa pelottavalta! :( Onneksi uskosi auttaa sinua ja tiedostat sen etteivät nuo hahmot halua pahaa. <3
Voisin, ja olen rakastunutkin, eka mieheni oli trukkikuski vaneritehtaalla. Ei meillä mitenkään erityisen tiukkaa ollut kun säästäväisesti elettiin. Talokin ostettiin. Ei ole tapana kysyä tuloja ennen suhteen alkua, ne tulevat esiin vasta siinä kun suhde vakiintuu. Minulle on pääasia miehen persoona eikä lompakko.