SouthernGrove

Nenähuuhtelukannua minäkin suosittelen. Tosin itse kyllä menisin jo tuossa vaiheessa hakemaan sen ab-kuurin. Huonolla tuurilla tulehdus leviää otsaonteloon ja se ei käsittääkseni ole mikään leikin asia, varsinkaan raskaana.

jarrukytkin jooko kirjoitti:

Kylläpä netissä tulee helposti leimatuksi psykomurhaajaksi. Tyyppi ei välttämättä ole aviomiesmatskua ja joo, varmaan kannattaa vaihtaa treffiseuralaista, jos noin kovin epäilyttää. Myöskään lukion ja intin jättäminen kesken ei yleensä nosta kenenkään osakkeita. Mutta ei nyt voi näin vähäisten "outouksien" perusteella alkaa epäillä toista murhanhimoiseksi mt-ongelmaiseksi hulluksi. Turha levitellä näin mutu-pohjalla olevia juttuja.

Samaa mieltä.

Muistuu mieleen kun tapailun alkumetreillä nykyisen mieheni kanssa ajauduttiin miettimään (hänen aloitteestaan), mikä osa ihmisruumiista maistuisi parhaalta / olisi mureinta lihaa. Kummastakaan meistä ei ole paljastunut kannibaalisia taipumuksia tuosta huolimatta 😀

Sille joka ei pese housujaan:

Etkö koskaan istu minnekään, mikä ei ole ehdottoman puhdas? Esim puistonpenkille, puutarhakeinuun, laiturille, hiekkalaatikolle tai kannon nokkaan? Etkö koskaan huomaamattasi nuohoa vaatteillasi likaista auton kylkeä ahtaassa paikassa ovea avatessasi? Nojaa seinään tai aitaan? Kurottele pakastealtaaseen niin, että vaatteesi (reitesi) pyyhkivät altaan ulkoseiniä? Huomaamattasi tai tarkoituksella pyyhkäise pölyjä käsistäsi etureisiin? Kulje rapaista tietä niin että kura roiskuu kengistä lahkeille? Tai kulje rapaista tai märkää tietä niin, että ohiajava auto tai pyöräilijä roiskuttaa kuraa päällesi?

Vaikka nyt unohdettaisiin kaikki ihmisen omat ihobakteerit ja muu vaatteen sisäpuolen lika, niin kyllä mun housut ainakin sotkeentuu jo ulkopuoleltakin sen verran, että muutaman päivän käytön jälkeen ovat vähintäänkin nuhjuiset ja pesun tarpeessa. Tai ehkä mä olen vain erityisen sotkuinen...? 😀

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tapauksesta on yli kaksikymmentä vuotta, mutta silti nostaa raivon ja kiukun pintaan, kun ajattelen sitä. Isäni kuoli äkillisesti sairauskohtaukseen. Olin käymässä vanhempieni luona juuri tuolloin, joten olin äitini kanssa kahdestaan kotona seuraavana päivänä isän kuolemasta. Isän sukulaismies, ahne ja pihi ukkeli, ilmestyi pihaan heti aamusta, oli ilmeisesti kuullut tapahtuneesta. Mies ei tullutkaan sisään, vaan näimme hänen nuuskivan pihalla ja työkaluvajan nurkilla. Surunvalittelujen sijaan äijä kertoi tulleensa hakemaan jotain työkonetta, jonka isäni oli "luvannut" hänelle. Itse mykistyin täysin tuosta härskiydestä, ja jäin varmaan suu auki tuijottamaan. Äitini oli onneksi tilanteen tasalla ja selitti rauhallisesti, että se on mahdotonta, koska kone on naapurien kanssa yhteisesti hankittu ja yhteiskäytössä. "Ai niinkös se olikin", äijä mutisi ja luikki tiehensä sillä kertaa.  

Minun mieleeni jäi tuon tilanteen mieletön absurdius ja olen tuntenut raivoa ja häpeää jälkeenpäin. Miksi en saanut suutani auki ja haukkunut äijää lyttyyn siinä paikan päällä, uhannut poliisilla ja potkinut perseelle! Ajoitus ja käytös oli vain niin härskiä, että en edes osannut kuvitella, että joku voisi toimia noin. En ole pystynyt sen jälkeen pitämään yhteyttä edes tuon miehen perheeseen, vaikka meillä on aika pieni suku, eikä heillä ole mitään tekemistä asian kanssa.     

  

Tarina ja häpeä muuttaa TÄYSIN muotoaan jos tarinassa otetaan huomioon että mahdollisesti näin oli ihan oikeasti aikaisemmin keskusteltu. Talon rakennuksen vastapalveluna minulle luvattiin palkan sijaan projektissa käytettyjä työkaluja ja koneita ja tavaroita yms tms projektin valmistuttua, liikenneonnettomuus korjasi pois....en saanut mitään vuoden työstä mitään....kun en viitsinyt hakea minulle suunnilesti luvattuja tavaroita pois...

Monesti asioilla on 2 x eri puolta

Ohiksena:

Asioilla tosiaan on aina vähintään kaksi puolta, usein jopa enemmänkin. Mutta vaikka kyse olisikin oikeasti luvatusta tavarasta, niin olettaisi kenellä tahansa olevan sen verran käytöstapoja ja tilannetajua, ettei surutaloon hyökätä saataviaan peräämään ylipäätään, eikä varsinkaan mennä omin luvin tonkimaan kenenkään pihoja, vajoja tai varastoja.

Kökötän ruuhkassa