Siriina

Olen tavis A+. Antibioottikuuri loppui perjantaina.

Isä oli nolla miinus  ja tytär myös. Kumpikaan ei voi luovuttaa, isä kuollut ja tytär imettää.

Perustaisin 24/7 palvelevan ilmaisnumeron, josta saisi apua/ihmisen joka vaivaan.

Kerran lehteä lukiessani törmäsin juttuun, jossa käsiteltin sosiaalisen isännöinnin tarvetta. = isännöinti hoitaisi muutakin kun pelkkiä asuntojuttuja. Talossa asuva mummu oli soittanut isännöitsijälle, että ei pääse liikkumaan - lääkkeet  ja ruokakin on loppu. Oli jo soittanut sossuun ja diakonille, mutta kummastakaan ei kukaan valitettavasti ehtinyt auttamaan. Isännöitsijä oli sitten hankkinut jonkun apuun.

Vierailija kirjoitti:

Meillä myös exä oli tuollainen. En ymmärrä miten se jaksoikin aina istua koneella, ensin päivän töissä, sitten illan kotona. Viikonloppuisin sitten menikin aamuyöhön asti koneella, päivä nukuttiin iltaan asti ja sama uudestaan.

Tietokoneriippuvuus, yhtä paha kuin alkoholismi.

Lapset ymmärtää ihan älyttömästi asioita ja puhetta todella pieninä. Niille pitääkin selittää asioita eikä lässyttää niinkuin jotkut tekevät.

Tuonikäisen lapsen kanssa selitys pitää tulla tekojen kanssa - älä hiero silmiäsi, sitten pestään kädet jos jo ehti hissaamaan. Ja jatkossa selitetään uudelleen ja uudelleen ja pidetään huoli, että kädet ei eksy silmin jos syödän aplaria.

Äänenkäyttö  ei tällasessa tilanteessa auta yhtään mitään.

Jos huoneen vaihto ei ole mahdollinen, reklamoi asiasta ja pyydä hinnan alennusta.