Siriina

En. Jos lähden 'yhdelle' se on 3-4. Jos lähden ottamaan 'muutaman' se on loppuehtoo.

Haluasin syyttää geenejä (isä ja suuri osa isän sukua juonut itsensä hautaan), mutta eiköhän se ole oma käsi joka kaivaa sen lompsan baarissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs pitää pyöräilijänä tehdä, kun saavut risteykseen, jossa pyörätie jatkuu risteyksen yli ja oikealta ajaa hyvää vauhtia auto. Pyöräilijänä tietenkin hidastan vauhtiani reilusti lähes pysähdyksiin ja osoitan, että en ole kaahaamassa alle. Monta kertaa tuollaisessa tilanteessa autoilija tuosta huolimatta pysähtyy siihen suojatien eteen ja jää antamaan tietä. Siinä sitten pysähdyksistä lähden lykkimään uutta vauhtia ja autoilija joutuu odottamaan turhaan. Tiedän että autoilijalla on oikeus ajaa siitä suoraan minua väistelemättä, mutta autoilija ei tunnu tietävän. Lopputuloksena siinä tuhlataan molempien osapuolien aikaa. Tuntuu, että iso osa autoilijoista ei tiedä pyöräilijöitä koskevia sääntöjä ja vähän kuin varmuuden vuoksi kohtelee meitä kuin jalankulkijoita. Tietoisuutta liikennesäännöistä pitäisi lisätä ylipäätään, että liikenne sujuisi mutkattomasti.

Pyöräilijöiden joukossa on niin paljon niitä, joilla ei ole hajuakaan yhtään mistään liikennesäännöistä, niin on parasta varoa kaikkia.

Viime syksynä tuli työmaalla vänköö siitä, kumpi (auto/pyörä) väistää missäkin tilateessa. Illalla googlasin liikennesäännöt ja omg kuinka väärässä olin ollut pyöräni kanssa monta vuotta *hävettää*.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lopeta itse se vänkääminen ja ala keskustelemaan, olet aikuinen. En ole koskaan ymmärtänyt miksi aikuiset eivät osaa puhua lasten kanssa tai lapsille, kommunikointi on joillain lähinnä huutoa, käskytystä, kinaamista yms. mistä tulee kaikille paha mieli.

Joo, tiedän että se ei aina toimi mutta vänkääminen ei toimi koskaan! Auktoriteetin saat vai aikuismaisella käytöksellä ja molemminpuolisella kunnioituksella.

Minähän keskustelen. Selitän, perustelen, yritän johdatella itse ymmärtämään, miksi kädet pitää pestä, kun tullaan ulkoa sisälle. Ei vaikutusta.

Voi veljet... Tätä se on kun lapset tekevät lapsia. Sutta tulee ja metsään mennään.

Ajattele kakara koiraksi. Alatko vänkäämään koiran kanssa saako se kusta lattioille? No et. Koira ei kyse lattioille, vaan menee ulos. Alatko neuvottelemaan ja keskustelemaan koiran kanssa siitä pitääkö sen syödä matolääke? No ei, koira syö matolääkkeen ja sillä selvä. Menikö jakeluun?

Ihan sama lapsellakin, oli lapsi sitten taapero tai teini. Lapsi hyppii tärkeissä asioissa juuri niin kuin sinä käsket ja vähemmän tärkeissä voidaan neuvotella.

Olen yrittänyt myös tuota. Että pyydän kerran, käsken toisen ja sitten vaan toteutetaan se käsienpesu. Lopputulos on se, että lapsi alkaa raivota. Välillä aika silmittömästi. Raivoaa, vaikka olisin kuinka rauhallinen ja tyyni.

Ja juurihan tässä aiemmat totesi, että lapsen käskyttäminen ei ole kunnioittavaa.

Raivotkoon sitten aikansa. Lähdet omiin puuhiisi ja sano lapselle että voi tulla sitten kun huuto loppuu. Yleisön puuttuessa raivoamiset hiipuu kummasti. Eihän väärää käytöstä pidäkään kunnioittaa! Raivoaminen on teatteria, aikuisen manipulointia.

Entä, kun raivoaminen ajoittuu esim aamuun, kun pitäisi lähteä päiväkotiin? Tai iltatoimiin? Lapsi on vaan tyytyväinen, jos lähden omiin toimiini illalla ja aamulla se ei ole vaihtoehto.

Aamulla toppapuku yökkärien päälle ja päivävaatteet reppuun. Kerrot tarhassa, että oli vähän nihkeä aamu. Ei olisi ensimmäinen lapsi, joka tuodaan yökkäreissä hoitoon.

Illalla nukkumaanmenoaikaan kaikki palvelu/kommunikointi loppuu. Jos vaikka hampaiden pesu ei suju, sitten ei pestä. Siitä huolimatta sänkyyn - ks. Supernanny.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pari jaksoa supernannyä, niin hoksaat itse, missä mennään vikasuuntaan

No en ole kyllä sen perusteella hoksannut. Meillä on ne säännöt jo. Niistä säännöistä pidetään kiinni. Silti lapsi lauttaa vastaan.

Siinä Supernannyssa ensin selitetään ne säännöt. Lapsi reuhoaa pari kertaa vastaan. Sitten kaikki sujuu auvoisasti. Mutta ei se niin oikeasti mene kuin tvssä.

Kyllä se menee. Telkkarissa kaikki on tiivistetty tunnin ohjelmaan. Kukaan ei jaksaisi katsoa niitä 17 tai 30 toistoa ennenkuin joku asia menee perille.

Joku olikin jo sinua neuvonut tuosta vänkäämisestä, kompaan täysillä. Lapsen kanssa ei kannata lähteä vänkäämään, se on loputon suo. Jos mennään sisälle niin sittenhän mennään. Parin ilmoituksen jälkeen lapsi kainaloon ja sisälle. Jos joka asiasta vängätään, niin eihän silloin ehdi tekemään mitään kivaa, puolet päivästä menee normiasioista vääntämiseen.

Kaksi poikaa käveli kadulla ja toisellakin oli lippalakki.