Siriina
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sinä suuret äitiäsi. Menköön tämä viikko näin. Ensi viikolla alat vähitellen hoitaa omaa osuuttasi asioista. Käyt pesulla, menet ajoissa nukkumaan,ulkoilet, käyt töissä ja syöt, eikö niin? Maailma ja elämä jatkuu, suru muuttuu ajan kanssa. Sinä alat tekemään asioita ja suuret kun on surun aika. Kaiken ei tarvitse pysähtyä vaikka onkin paha olo välillä.
Kyllä mä sen ymmärrän, että elämän on jatkuttava. Olen palaamassa töihin maanantaina asiakaspalveluun ja se toki jännittää kuinka itku tulee siellä yms. Mutta toisaalta hyvä myös saada rytmiä elämään. Olen jutellut työpsykoligille ja se toki vähän auttoi. Ap
Todennäköisesti pärjäät töissä, ajatukset silloin pyörii töiden parissa. Näin ainakin mulla meni (avokki kuoli kotona).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä te, jotka aiotte omien sanojen mukaan nauttia ansiosidonnaisella, elätte? Itselläni se ei nykyisellään riittäisi edes pakollisiin menoihin? Tai sitten pitäisi tehdä radikaaleja muutoksia esim. yrittää myydä talo. Tosin kaksi teiniä täytyy kuitenkin johonkin majoittaa.
Mulla oli vähän säästöjä. Nyt työttömänä 7kk. Ja yllättäen ei olekaan tarvinnut hassata säästöjä. Päinvastoin olen pystynyt kartuttamaan säästöjä n. 5 tonnia tässä ajassa. Olen mm. Pitänyt kirppispöytää.
Miten olet hankkinut 5 tonttua? Pelkällä kirppismyynnillä tämä tuskin onnistuu. Mitä myynnissä?
Ruuanlaiton yhteydessä koko ajan pyyhkeilen, kivempaa syödä kun tiskipöytä on jonkunverran siisti eikä pursu ruokapakkauksia.
Yleensä pitää pyyhkiä, joskus ei jos olen laittanut esim ranuja ja kalapuikkoja.