Sarikoo

Mä olin ikionnellinen kun miehen sisko pojan, niin sain oikein luvan kanssa mennä hypistelee kaikkia ihania vauvanvaatteita. Mutta normaalisti kyllä kierrän ne kaukaa, just tollasien tilanteiden takia. Tulee sit se huono fiilis siitä tänhetkisestä lapsettomuudesta. Mutta toisaalta sulla on nyt se body jota saa hypistellä, se voi tuoda iloa mutta myös surua. :( 

Vauvakuumeen lievennys? Miten mä sen teen? Joskus sitä ajattelee ihan kokoajan mutta on vain keksittävä muuta tekemistä ja ajattelemista niin ei ajattele kauheasti asiaa. Alkuvuodesta todellaki luulin olevani raskaana (mutta oli vain pillerien jättämisen jälkeen tulevia valeraskausoireita) niin silloin meinasin tulla hulluks ku selasin kaikki keskustelut vauvoihin ja raskauteen liittyen ja kaikki mitä sanoin päivän aikana liittyi lapsiin. hah :) Neuvoja sinulle? Tosi vaikea sanoa, kun teilläki tohon yrittämiseen on vielä matkaa. Mutta oon kyl kuullu noista lasten vaatteiden ostosta et se helpottais jonkun vauvakuumeilua, mutta niiko sanoin niin se voi lisätä myös vauvakuumetta kun näkee niitä vaatteita nurkissa :)

Jännitävä viikko menossa.. Jotenkin vain on sellainen tunne et tää kuukaus on nyt se ku me se plussa saadaan <3 En tiedä miks, ehkä seki ku laskettu aika olis toukokuussa, miehellä on synttärit kesäkuus ja minulla heinäkuussa ja vuosipäivä elokuussa. Olis jotenki täydellistä, hih :) Keskiviikkona aloitan oviksen mittauksen, joka luultavammin on nyt viikonloppuna. :)

Miten sun arki sujuu muuten varmasti sullaki koulu/työ vie paljon aikaa ja vie ajatukset hetkeksi pois vauvakuumesta? :)

Joo ehdottomasti koulut käyty ja saatu ammatti ja mahdollisesti tietysti työ mihin jopa palata äitiysloman jälkeen. Niin on se rahan tulo ainakin varmistettu asia, ettei siitä tulee ongelmaa :)  Teidän tilanteessa on ihan oikein odottaa tuonne 2017 vaikka se kuulostaa hirmu pitkältä ajalta mutta ainakin tuossa ajassa tietää onko onko molemmat valmiit perheenlisäykseen. Mukava kuulla teidän tarinoitanne :)

Mulla vauvakuume alkoi jo vuoden alussa jolloin jo itse yksinäni rupesin pohtimaan asiaa enempi. Miehen kanssa sitten juttelin ja vihjailin enemmän seuraavassa kuussa mutta mies oli epäileväinen "että ei nyt vielä" Mutta annoin miehen puida asiaa rauhassa niin sitten mies tokaisi "joo kulta, hommataan vauva" Haha, oli siinä kyllä hymy korvissa asti. Eli Helmikuun lopulla lopetin pillerit ja tässä edellen tuloksetta, byäh! :( Tuntuu kyl niin kurjalta ku raskautuminen on kestänyt niin kauan ku toi mieski on niin innoissaan. Mies on se mun järki tässäki hommassa "et tärppää sit ku tärppää, eihä meillä oo kiire" Voi kunpa osaisinkin ajatella jokaisena päivänä samalla lailla. Ku aina välillä päähän iskeytyy se vauvakuume ja tulen tänne näihin keskusteluihin ja kuume vain nousee. Eli kyllä me ollaan vauvaa harkittu vakavasti kaikista eri suunnista ja ei voida sanoo et ollan valmiita, tuski kukaan on ennenkuin se lapsi oikeasti tulee maailmaan mutta niinkuin henkisesti ja fyysisesti tottakai ja rahallisesti ollaan valmiita :) Ovulaatiotikut mun mies osti mulle, hah siitäki tietää kuinka se oottaa jo vauvaa ;) Ovulaatio on suurinpiirtein ensviikonloppuna, joten peukut ja varpaat pystyyn nyt. Me kyllä pupuillaan ensviikko! :P

Tee uus testi vaan :)

Meilläki on nyt yritetty 5 kuukautta, vielä tuloksetta. Aina ihminen itse tietää onko liian nuori vai ei. Itse olen just täyttäny 21 ja mies vuoden vanhempi. Meillä tosin sellane tilanne et vakkaripaikat kummallaki. En kyllä koe itseäni liian nuoreksi. Mukava huomata et täällä on nuoriaki yrittäjiä. Olisi mukavaa perustaa ryhmä meille nuorille yrittäville tuleville äideille! :)