Rouva Tähtisilmä
Seuratut keskustelut
Kommentit
Heips, täällä pitkään keskustelua seurannut rouva ajatteli nyt kirjoitella ensimmäistä kertaa. :) Miehelläni on ollu vauvakuume jo about 5 vuotta, mutta itse koen vasta nyt olevani valmis alkamaan yrittää tosissaan. Omasta kaveripiiristä ei löydy lapsia, mutta molempien sisaruksilla on kaksi lasta ja tottakai meitä on sen myötä pommiteltu kokoajan kysymyksillä. Naimisissa ollaan kuitenkin oltu jo useampi vuosi.
Ehkäisyä ei ole käytetty moneen vuoteen ja varmaan siitä syystä ei olla oltu kovin aktiivisia sekstailijoita, koska ollaan laskettu ns. varmoja päiviä. Kumpaakaan ei olisi tosin haitannut jos lapsi olisi yhtäkkiä tullut, mutta vielä ei ole vahingossa tärpännyt. Yritin tässä kierrossa tikutella ovista ja pelkkää negaa näytti. Ei ole kyllä edes ollut minkäänlaisia vihlomisia tai tuntoja, mitä yleensä olen havainnut jommalla kummalla puolen kierron keskivaiheilla. :(
Minulla on aina ollut sellainen fiilis, etten ole varma pystynkö edes saamaan lapsia. Koskaan asiaa ei ole tutkittu kun kierto on ollut ihan normaali. Nyt ajatukset taas heräsi kun ovista ei löytynytkään. Olen 31v ja ilmeisesti kolmenkympin jälkeen alkaa jo tulla ns. tyhjiä kiertoja, ettei munasolut enää kypsy ja irtoa joka kuukausi? Olisko hyvä käydä jo tässä vaiheessa tutkimuksissa, ettei ns. turhaan yritä puolta vuotta ja joudu pettymään sen jälkeen, jos ei voi tulla raskaaksi luonnollisin keinoin.
Kerrotteko parhaita vinkkejä oviksen nappaamiseksi? Lämpöjä en ole koskaan mittaillut. Foolihappo on ollut käytössä kohta kuukauden verran. Samalla yritän tarkkailla ruokavaliota ja pudottaa hieman painoa, jotta hiljainen tulehdus kehosta poistuisi ja mahdollisuudet tämänkin osalta paranisivat. En tiedä onko tässä sitten liian monta stressitekijää kropalle samaan aikaan. :)
Piipari - Tilasin raskauskeijulta jotain super herkkiä ovistestejä sekä clearbluen digitaaliset testit, ettei haamuviivoihin jäisi niin paljoa omaa tulkinnan varaan.
Pidetään peukkuja, että teillä tulisi plussaa. 😊
Tunteiden vuoristorataa kyllä on. Normaalisti itsellä menkat ollut sellainen bläääh, ei taas-juttu, mutta kun tätä omaa kiertoa on alkanut seuraamaan ja kropan tuntemuksia kuuntelemaan herkemmin, niin tämä on hyvin erilaista.