Päivi_Ero lapsiperheessä
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Ei täällä mitään asiantuntijoita ole.
Hei! Paikalla on kaksi asintuntijaa ja vastaamme kysymyksiin tulojärjetyksessä.
Vierailija kirjoitti:
Kouluikäisten lasten vuoroviikkoasuminen käytännössä. Jos on mahdotonta asua ihan samoilla seuduilla. Mietin eroa mutta kaikki käytännön asiat mietityttää, miten toimia.
Vuoroasuminen on tänä päivänä yleistyvä lapsen asumismuoto ja tarkoittaa käytännössä sitä, että lapsi asuun noin puolet ajastaan toisen vanhemman luonan ja puolet ajasta toisen vanhemman luona (niin sanottu 50%-50% ratkaisu). Kouluikäisen lapsen näkökulmasta olii hyvä, että lapsen itsenäinenkin kulkeminen kahden välillä olisi mahdollista ja lapsi voisi vaivattomasti siirtyö kahden kodin välillä. Tämä helpottaa esimerkiksi unohtuneiden tavaroiden hakemista. Vanhemmat voisivat tässä mallissa myös miettiä, miten he esimerkiksi joustavasti kuljettavat lasta mahdollisiin harrastuksiin ja kouluun, niin että asuminen vuoroviikoin samalla on mahdollista molempien vanhempien luona Kouluikäiselle lapselle myös kaverisuhteet ovat tärkeitä, ja olisi hyvä että lapsi voisi vierailla tai hänen luonaan voisi käydä kavereita riippumatta siitä kumman vanhemman luonan hän kulloinkin on. Vanhemmilta vuoroviikkoasuminen edelyyttää riittävää taitoa ja tahtoa toimia yhteistyössä lapsen asioissa. Olisi hyvä, että vanhemmat pystyvät kommunikoimaan keskenään lapsenn liittyvistä asioista ilman että lapsen on välissä vietinviejänä. Vanhempien on myös hyvä miettiä kulujen jakautuminen tasapuolisesti kahden kodin arjessa ja molemmilla vanhemmilla on hyvä olla tahto ja halu toteuttaa vuoroviikkoasumista. Lapsen näkökulmasta toteuttelua voi tarvita kahden kodin välillä kulkemiseen sekä tottumista kahden eri kodin sääntöihin ja aikatauluihin.
Ero tarkoittaa isojan uutoksia koko perheelle niin talouden, asumisen, sosiaalisten suhteiden kuin vanhemmuudenkin näkökulmasta. Onkin hyvä etukäteen miettiä, mitä muutoksia erosta seuraa omaan elämään ja mitä eroratkaisu tarkoittaa lapsen näkökulmasta. Eropohdintoihin tukea tarjoaa mm. apua eroon -chat, joka löytyy www.apuaeroon.fi sivulta. Kahdenkekisessä keskustelussa on mahdollista pohtia eroratkaisun tekemista ja asioiden käytännön järjestelyistä tilanteesta ulkopuolisen aikuisen kanssa.
Kysymys on tärkeä ja moni erotilanteeseen päätynyt vanhempi pohtii samaan asiaan. Milloin erosta olisi hyvä kertoa ja keskustella lapsen kanssa. Eroratkaisusta kannattaa puhua lasten kanssa silloin kun aikuiset ovat tehneet asiassa lopullisen päätöksen ja vanhempien erilleen muutto ja parisuhteen päättyminen ovat edessä. Alle kouluikäiset lapset ovat ajattelussaan hyvin konkreetisia ja heille ero todentuu silloin kun toinen vanhempi muuttaa kotoa pois. Kouluikäisten lasten kanssa erosta puhuminen voidaan tehdä jo aikaisemmin ja vanhempien voisi olla hyvä kuulla myös lasten ajatuksia ja näkemyksiä erosta. Millaisin toiveita, pelkoja tai hämmennystä toisen vanhemman kotoa poismuuttaminen, voi lapsessa herättää. Vanhempien tärkeänä tehtävänä on luoda lapselle turvallisuuden tunnetta ja kertoa, että hänestä huolehditaan ja ettei ero ole lasten syy tai johdu lapsista vaan aikuisten elämään sisältyvistä pulmista tai hankaluuksista.
Kummallakaan vanhemmalla ei ole oikeutta sulkea lapsen toista vanhempaa pois lapsen elämästä, ei edes eron harkinta-aikana. Olisi hyvä, jos vanhemmat mahdollisimman pian eroratkaisuun päätyessään varaisivat ajan lastenvalvojalle ja vahvistaisivat lasta koskevan huolto- ja tapaamissopimuksen. Se, millä tavoin lapsen asuminen eron jälkeen ratkaistaan on lähtökohtaisesti vanhempien keskinäisen neuvottelun ja sopimisen tulosta. Apua asioista keskustelemiseen saa perheasioiden sovittelusta, jota kannataa käyttää ennen lastenvalvojan luona käyntiä. Harkinta-aikana vanhemmat sopivat millä tavoin ja kuinka usein lapsi tapaa kotoa pois muuttanutta vanhempaa. Tapaamisoikeus on lapselle kuuluva oikeus eikä vanhempien ero ole syy katkaista vanhemman ja lapsen välistä ihmisuhdetta.