Orchid87

Voi että tänne on taas tullut niin paljon viestejä, että hädintuskin pysyy perässä!

Mutta Annhaa, Oi miten hienoa, toivottavasti se haamu siitä alkaa vahvistumaan :)

Itsellä alkaa taas epätoivo hiipimään tämän kierron kanssa. Jotenkin vain sellainen olo, ettei taaskaan onnistunut. Ihan outoja oireita kyllä on ollut, hieman välillä edelleen särkee alavatsaa vasemmalta puolelta ja jostain kumman syystä tälläkertaa on vain nännit kipeät (vasen enemmän) vaikka yleensä oviksen jälkeen mulla alkaa särkemään rinnat ihan kokonaisuudessaan. Ja mieliteot.. Mun on tehnyt mieli aivan sairaasti pistaasipähkinöitä (olen syönyt jo kaksi pussia, hyi) ja maksamakkaraa! Koittaako kroppa kertoa jostain rautapuutoksesta? Semmosta taas tänään, mutta odotellaan.. Plussatuulia kaikille :)

Dimou: Tuollaisen zenin mäkin haluaisin löytää! Olin vannonut itelleni, että otan ihan iisisti enkä tutkaile mitään "oireita" mutta niin siinä sitten taas kävi että kaikenlaisia kramppeja ja nippailuja mietin ja tutkiskelen.. Ei kyllä ole yhtään sellaista fiilistä, että tämän stressin keskellä voisi edes raskautua. Töissä on vielä aikalailla täyttä helvettiä, raha-asiat painaa mieltä ja mies ei tunnu ymmärtävän sitä miten paljon mua ahdistaa se, ettei ole tarpeeksi rahaa. Isona menoeränä meille kummallekin tuli auton talvirenkaiden hankinta ja väen vängällä tarvitsisi kolmen päivän reissulle Tukholmaankin lähteä, vaikka rahaa ei ole. Muttakun miehen vanhemmat ovat maksaneet jo reissun, niin ei kai muuta voi kuin lähteä. Joulukin tulossa, johon menee aina paljon rahaa ja miehelle tulossa veromätkyjäkin. Kaiken kaikkiaan, surkea loppuvuosi rahan suhteen ja ahdistaa tuo lomareissukin aivan mielettömästi.. Noh, minkäs teet. Melkeen voisi jo heittää tämän kierron jonnekin romukoppaan raskautumisen suhteen, niin paljon ahdistaa just nyt.

siis mä en kestä! Minä, joka lupasin itselleni etten jokaista nippailua ja vihloomista seuraisi, kärsin justiinsa repivästä alavatsakivusta. Tai siis kerran oli sellainen paha repäisevä kipu vasemmalla puolella ja nyt tuntuu jatkuvasti sellaista outoa kutinaa tai kipua mitälie siinä kohdassa. Ja mun mieli alkoi samantien miettimään mihin se voisi liittyä. Haluaisin edes yhden kierron vaan olla miettimättä näitä juttuja, mutta näköjään se on mahdotonta.. Ei nyt oikeasti joka kivusta voi pää aina ajatella että se liittyy jollain tavalla vauvoihin?!

Legolatar: Mulla on välillä myöskin ollut ihan samankaltaisia ajatuksia. Vaikka yritystä meillä on suhteellisen vähän vielä takana verraten teihin joihinkin muihin, tämäkin aika on jo tuntunut aika pitkältä.. Ja olen myös sortunut siihen ajatukseen, että jos olisin heti raskautunut, kuinka pitkällä jo olisin jne jne.. Ja tuo vauvahaaveilu hallitsee ainakin mun elämääni tällä hetkellä paljonkin. En esimerkiksi juo alkoholia lähes ollenkaan, koska mietin että mitä jos.. Se haittaa vaikka ovulaatiota ja taas menee asia kuukaudella eteenpäin? En kyllä toisaalta juo paljon muutenkaan, mutta nyt olen kieltänyt itseltäni sen vähänkin vauvan toivossa. Ja valitettavasti joka kuukausi kun ne menkat alkaa, jotenkin syytän siitä itseäni. Syytän mun sairautta, mun painoa, kaikkea mahdollista.. Ajattelen, että mussa naisena on jotain vikaa kun en pysty miehelleni sitä lasta tarjoamaan. Aivan älytöntä, tiedän, mutta ajatuksia ei aina voi hallita.

Mä jotenkin jaksan eteenpäin sillä ajatuksella, jota äiti on mulle aina sanonut. Ja sanoisi jos kertoisin tästä meidän yrittämisestä sille. Kaikelle on tarkoituksensa. Niitä ei ehkä aina ymmärrä tai ne tajuaa vasta myöhemmin, mutta mä haluan uskoa siihen, että kaikki tapahtuu syystä.

Huolestunut ensiyrittäjä: Olen tosi pahoillani siitä mitä sulle tapahtui. :( Kovasti tsemppiä uuteen yritykseen kun on sen aika!

Omaa napaa sen verran, että ovis on ohitettu. Nyt alkaa tämä piinaileva odotus. :) En ole kyllä kovinkaan luottavainen tähän kiertoon, jotenkin sellainen olo tällä hetkellä ettei se taaskaan kuitenkaan onnistu. Noh, maksimissaan parin viikon päästä sen sitten näkee.

Hmm okei.. Mä olin kyllä vähän epäilevä niiden viivojen suhteen, tai sitte en osaa vaan tulkita. Mutta mulle ei kyllä kertaakaan ainakaan mun mielestäni ole tullut yhtä vahvaa viivaa kuin se tarkistusviiva.. Mut ainakin tälleen jälkeenpäin mietittynä se tosiaan oli vahvimmasta päästä se viiva edellispäivänä. Eilen oli jo haaleampi ja tänään ei juurikaan näkynyt mitään enää. Noh, ajoitus on ainakin osunut kohdilleen ja tällä kertaa ei liukkaria käytetty kertaakaan :) Nyt sitte vaan taas odotellaan... Miten tässä taas oikeen kestää sen parisen viikkoa :D