odottaja88
Seuratut keskustelut
Kommentit
Hyviä mielipiteitä...ja nimiyhdistelmiä, saa tulla lisää. :)
Keskenmeno oli. Nyt jälleen uudestaan raskaana, mutta katsotaan kuinka kauan.
Molemmat keskenmenot alkoivat samallalailla. Ensin verituhrua, sitten menkkakipuilua ja sitten alkoi kunnon vuoto ja hyytymät. Ensimmäisestä pääsin naistentautien polille, jossa ultrasivat ja antoivat tyhjennystabletit. Siellä oli hyvin sydämmellinen gynekologi ja sanoi, että mitään tai kukaan näille ei mahda, luonto hoitaa ne pois, jotka eivät selviytyisi pidemmän päälle. Toisesta kävin paikallisessa terveyskeskuksessa vaan toteamassa, että keskenmeno on. Tuolloin en saanut tabletteja.
Katsotaan kuinka nyt käy...pelottaa kovasti. Ensimmäisestä kyllä selvisin hyvin, nyt on hieman epätoivoa ilmassa. Pää ei tahdo pysyä mukana, kun olen ollut jo tänä vuonna raskaana, ei raskaana, raskaana, ei raskaana ja jälleen raskaana. Koita tässä tottua sitten ajatukseen.
Täällä samaa asiaa käsittelen mielessäni. Minulla on ollut 2 keskenmenoa, ensimmäinen helmikuussa ja toinen toukokuussa, nyt siis kolmatta kertaa raskaana. Olemme olleet siinä onnellisessa asemassa, että raskautuminen on aina onnistunut todella helposti, mutta kesken ovat molemmat menneet.
Väistämättä on pelko, että milloin verenvuoto alkaa. Ensimmäisen keskenmenon jälkeen en vielä osannut pelätä uutta keskenmenoa, useat sanoivat, että se on todella yleistä. Toisen keskenmenon jälkeen tuli ajatus mieleen, että jos onkin minussa jotain vialla, etten koskaan kykene saamaan lapsia.
Lähipiirissäni on kaksi ystävää, joilla molemmilla olleet kaksi peräkkäistä keskenmenoa, nyt heillä on lapsia.
Täytyy vain toivoa parasta ja pelätä pahinta.
Eilen huhtikuulle plusannut myös täällä. Tänä vuonna jo kolmas raskaus, kaksi keskenmenoa takana. Kauhun sekaisia ja onnellisuuden tunteita. Kumpa osaisi nauttia, on vaan väistämättä kova pelko, että tämäkin menee kesken. Pidetään peukkuja! Täällä ollut jokaisessa alkuraskaudessa alavatsajomotteluja, nippailuja. Terveydenhoitaja sanoi aiemmista raskauksista, että aivan normaalia. :)
Itsellä 3 keskenmenoa takana ja nyt tuhisee neljännestä raskaudesta ihana poika vieressä. Ainokainen on hän. En aioinnut luovuttaa ja hyvä niin...:)