Neiti kesäheinä

Äitykkä-77 kirjoitti:

Nias ❤️

Paljon olet kokenut, ja pahalta tuntuu puolestasi. Ja rehellisyyden nimissä täytyy sanoa etten osaa edes ajatella miten iso pelko tuosta kaikesta voi jäädä varjostamaan elämää.

Vaikka itsellä onkin takana 2 kkm:a, ja ne ovat olleet menetyksiä minulle niin jotenkin olen pystynyt asian kääntämään ja käsittelemään niin että luonto on tehnyt tehtävänsä ja korjannut ajoissa talteen heikon ihmisenalun, ja että niiden raskauksien ei kuulunut kohdallani jatkuakaan. Enkä siis nyt halua väheksyä muiden menetyksiä ja surua.

Kuitenkin minua on siunattu neljällä ihanalla lapsella, joiden raskausajat ovat olleet helppoja ja synnytykset nopeita, elämä on siis tarjonnut monessa kohtaa parastaan.

Ja sillä mietinkin monesti että mitä ihmettä vielä narisen kun raskautta ei kuulu, onko minulla edes oikeutta enää siitä haaveilla kun olen saanut jo niin paljon.

Itse en harrasta aikaista testaamista, en koe tarvetta kiusata itseäni negoilla testeillä tai juurikin kemiallisen mahdollisuudella. Menkat on tietenkin aina pieni pettymys, mutta kun enempää ei voida itse asiaan vaikuttaa, niin otan vastaan sen mikä kohdalle osuu. Henkilökohtaisesti en usko mihinkään vippaskonsteihin helpottamaan raskautta ja siksi mitään ylimääräistä en edes lähde kokeilemaan. Uskon edelleen että raskaus alkaa kyllä jos on alkaakseen, ilman ylimääräisiä rohtoja tai taikatemppuja. Hoidot ja tutkimukset ymmärrän kyllä.

Täällä kp21 ja dpo 10, ja yhtään pienintäkään tunnetta että olisi tärpännyt. Hyvillä ja rauhallisilla fiiliksillä kohti uutta viikkoa ja lähestyviä menkkoja, se hillitön pahoinvointikin alkaa taittua etovaksi oloksi.

Paljon halauksia ja voimasäteitä jokaiselle ❤️

Itsellä samanlaisia ajatuksia tuosta lapsi luvusta ja siitä että voinko edes valittaa kun en tätä viidettä oo saanut alulle 😕🤔 Itsellä todella kova vauvakuume ja tuntuu todella pahalta jos meille ei enää vauvaa tule 😥 Harmittaa ettei alettu aiemmin tähän yritykseen jos ikä onkin nyt se ongelma. Toinen asia mikä ahdistaa on tämä mun oma terveydentila, yrityksen alussa ei ollut tietoakaan tästä vaivasta ja nyt se saattaa estää mun vauvahaaveet 😥 Magneettikuviin voin mennä nyt hyvillä mielin mikäli lääkäri lähetteen tekee, kun en kerran ole nyt raskaana. Se mitä mahdollisista kuvista löytää, ahdistaa että mikäli päädytään leikkaamaan niin miten käy vauva haaveiden, lääkäri on kyllä tietoinen tästä asiasta. Ikää kumminkin jo on ettei tätä haavetta viitsis kauheesti lykätä 😔

nias kirjoitti:

Onko täällä muita sarjatestaajia? Mulla on kp 28 ja olen tehnyt jo ainakin kymmenen testiä tässä kierrossa. En olis varmaan tehnyt niin montaa, jos en olis kp 21-25 saanut joka kerta haamua. Mua pelottaa kaikki maan ja taivaan väliltä. Tää on meidän eka yrityskierto synnytyksen jälkeen ja kaikki edelliset raskaudet huomioonottaen, odotukset ei ollu kauhean korkealla. Menetysten takia en myöskään osannut haamuista iloita. Kai sekin on joku suojelumekanismi. En halua kiintyä raskauteen ja vauvaan, koska se viedään multa kumminkin. Miten hitto tästä pääsee yli. Miten mä osaan lopettaa testaamisen? Miksi tämä on niin vaikeeta. Miten musta vois tulla semmonen huoleton nainen joka suunnittelee raskauden ajankohdan, tulee raskaaks ja heti positiivisen testin jälkeen kertoo koko maailmalle. Mä tein teininä sen virheen että luulin että eka raskaus onnistuu ja saadaan lapsi. Kerroin ihmisille. Ei saatu vauvaa. Eikä tokalla. Sitten kun tapahtu se kaikista pahin ja yhdeksännellä kuulla vauva syntyi kuolleena, jouduttiin vastaamaan kyselijöille että mites vauvan kanssa on mennyt, niin että ei ole vauvaa meillä. Enkeli saatiin sen sijaan. Miksi maailman luonnollisimmasta ja kauneimmasta asiasta on tullut pelottava, ahdistava ja stressaava? Me ollaan vihdoin ja viimein saatu vuosien jälkeen lapsi kotiin ja toiveena on saada lisää lapsia, mutta pelko siitä että se ei enää ikinä onnistu uudelleen, on halvaannuttava. Ja ennenkö kukaan kommentoi, olemme pohjattoman onnellisia tästä kotona olevasta lapsesta, hän ei ole kenenkään korvike ja ei, minulla ei ole pakkomiellettä saada lapsia ja olla raskaana. Olen niin traumatisoitunut raskaanaolemisesta että sitä on vaikea edes selittää. En halua väheksyä sitä kokemusta ollenkaan, mutta monet ei ymmärrä sitä että se ei missään nimessä ole itsestäänselvyys ja itselle se aika on joka kerta ollut todella ahdistavaa. Joka kerta kun epäonnistuu, sitä vieraannuttaa itseään koko tilanteesta. Yrittää uskotella itselleen että menetys ei satu. En mä edes kiintynyt vauvaan. Mikä ei tietenkään pidä paikkaansa. Hitto miten synkkää taas. Anteeks. Toivon että kukaan ei loukkaannu mun sanoista. Pakko vaan avata sydäntä.

Mukavaa viikonloppua kaikille, onnea matkaan❤️ Nautitaan auringosta ja meidän läheisistä☀️❤️

Iso halaus sinulle ❤️

Kp1 😥

Ja kierto 25 päivää. Kierto näyttäs vaihtelevan välillä 24-28.

Taitaa menkat alkaa, iski kurja pääkipu ja huono olo ja pyyhkiessä tuli jo punertavaa valkkaria 😕😔 Tänään vasta kp25, kaksi aiempaa kiertoa 28 päivää.Harmittaa.. Näinköhän se vain on että ikä alkaa olla haaste 😥

Ikäneito kirjoitti:

Onnea Ilonainkeri <3!!

Täällä juoni tiivistyy, olin eilen lapsen kanssa ulkona ja rusketuin kasvoiltani laikukkaasti. Tätä minulle on viimeksi sattunut esikoista odottaessani :O. Yleensä siis rusketun tasaisesti. Nämä on vähän niin kuin maksaläiskiä. Nyt meneillään dpo 5, dpo 7 tahi dpo 9. Itse veikkaan jälkimmäistä, Fertility Friend ehdottaa keskimmäistä ja tuon dpo 5:n jälkeen lämmöt eivät enää sahailleet. Se mikä on varmaa, on että ovis sentään tapahtui :D. Piinailua piinailua, testaan ehkä sunnuntaina :P.

Peukut pystyssä että plussa tulee ❤️

Minäkin huomasin kasvoissa muutama päivä sitten tuollaisia kuvailemiasi läiskiä 🤔