Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Seurattavat (0) Seuraajat (0)

Seuratut keskustelut

Seuratut keskustelut tulevat tähän näkyviin.

Kommentit

22/140 |
04.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Asiasta viisaantuneena kokeilen nyt taas eri lailla tätä hommaa…jospa tää nyt sitte onnistus! Niin en mää noita erikoismerkkejä käytä, korkeintaan jotain hymiöitä. Mulla vaan kestää tuo kirjoittelu aikas kauan kerrallaan ku on tässä aina kaikenlaista häslinkiä samalla niin se sitte ilmeisesti pomppaa mut pihalle siinä sitten. Eilen sitte tuli itekki töpättyä eli en muistanu tallentaa tekstiä ennen kuin sen lähetin. Nyt sitte kirjotan tän ensin sähköpostiini ja kirjaudun vasta sitte sisään ku oon saanu jotain aikaseksiki.



Enkelin äidille tervetuloa minunki puolesta ihananaan porukkaan mukaan! Onnea uudesta tulokkaasta ja samalla lämmin osanotto pienokaisenne menetyksestä! (oltiinkohan muuten samassa porukassa kesällä?)



Andrealle oikein kunnon lohturutistus!! Kyllä elämä voikin olla vaikeaa välillä…jaksuja kovasti niin lasten ku vanhempienki kans..toivotaan että se aurinko paistais välillä sinnekkin..



On sillä Mamiof4:lla ollu kyllä ”hassu” säheltäjä kätilö! Kyllä näyttää tuossakin ammatissa olevan jos jonkilaista immeistä. En tiiä miten se oli tuohon hommaan ees päässy? Mutta hieno homma tosiaan ku pääsette näin pikaseen sinne sype-keskusteluun ja varmaa ainaki on että sama kätilö ei eteen enää tuu!

Niin ja juu onnea sitte tulevaan löhöilyyn!!! =D Niin se aika vaan menee ku mammalomat on monella jo eessä..



Mitäs sitä Wattua oikein pelotellaan? Hurjalta kivulta kuulostaa…voiskohan se olla ”vaan” jotain kiinnikerepäisyjä? Mulla oli vähän tuon tapasia kipuja, tuntu että maha repeäisi siihen paikkaan! Mutta toivottavasti kaikki on ok eikä toista kertaa tuollaisia pelotteluja tule! Koitahan muistaa vähän relatakki sielä raksalla sitte ettet oo ihan suunapäänä siellä hommailemassa =D



mami@6 hurja juttu tuo selän venäyttäminen, onneksi ei kuitenkaan ”sen pahempaa” sattunu! Pikaista paranemista ku kohtahan se selkä alkaa muutenki vihoittelemaan (tai ainaki mulla alko)



Ananastaki oli vauva pelotellu! Hui kauhia, onneksi kaikki on kuitenkin masussa hyvin! Mikähän siinä on ettei nää meidän jutut kestä julkistamista???



Pirrelle onnittelut ihanista ultrauutisista ja tietenki tyttölupauksesta! Onneksi kaikki on ok eikä se sun sydänjuttus ole lapsillesi periytynyt. Mutta johan oli mökki hommeessa! Miten ihmeessä ne edelliset on voineet siellä asua!? Ja kehtaavat vielä väittää ettei mitään vikaa talossa ollu…heh heh…mutta onneksi tosiaan on noin selvä homma, toivotaan että raha-asiat saisitte vielä pikaseen kuntoon että saisitte aleta ettimään uutta tilalle!



DolceVita oli kans saanut hienoja ultrauutisia, mukavan kokoinen mammanpoika siellä masussa kasvaa, ei tuo sf-mitta mun mielestä kerro yhtään mitään, pelotellaan meitä oottajia vaan ihan turhaan! Ihana tuon sun reseptijuttu =D



3xäippä74: hurja on kyllä tuo sunki tilanne! Täytyy vaan todeta että onneksi oot vielä alkutaipaleella…oishan se kamalaa könkkästä keppien ja kipsin kans tällasen tynnyrin kans! Pikaista paranemista kuitenkin ja toivotaan että pääset kipsistä pian eroon!



Mitähän muuten Katjalahille kuuluu? Onkohan Anselmi hylännyt yksiönsä jo vaikka saishan sitä vielä malttaa hiukka kauemmin siellä masussa kölliä!! Mutta onneksi ootte saaneet viikkoja ihan kivasti kasaan ettei toinen ihan rääpäle enää olen…



Tai missäs omppu on?? Voi voi että sullaki ne viikot vaan vähenee ja Yllis pian saapunee =DD



Tukiverkosta olitte juttua vääntäneet! Juu-u sitä ei täälläkään oo…sain sen oikein kunnolla tuta ku tuo ukkokulta sairastu! Jos ei meillä ois tuota 15v esikkoa niin en tiiä miten ihmeessä oisin selvinny nää edellä menneet viikot?! Miehen vanhemmat on niin itteensä täynnä etteivät ees soitelleet ja kysyneet poikansa vointia yms. en ymmärrä miten jotku ihmiset on tuollasia…

Oma äiti taas on lupautunu tulemaan meille ku vauva syntyy mutta sisko sai tyttövauvansa viime pe (rv41+0, 4360g 51cm, niin ja hänen saamat akupunktiohoidot eivät sitte auttaneet) ja on siellä heillä nyt sitten. Siskohan asustaa Altassa jonne on meiltä vaivaiset 1200km ja jos äiti kotiansa asti tässä välissä ehtii niin heiltäki kestää ajaa meille 5h ja mun edellisten synnytysten mukaan hän ei myöhästy ku muutaman tunnin…



Ja muutenki tässä nyt pari päivää jännitetään ku tuo ukkokulta tunsi ittensä jo niin hyvävointiseksi että ”oli pakotettu” käväisemään 2pvn työreissun tehtaalle juurinkin tuonne 5h päähän…eli olen sitten tässä lasten kans pari päivää omin nokkinensa…parempihan se on että se tässä vaiheessa siellä käy ku että ois esim. ens viikolla menny, enää en ois päästäny. Ja joo junalla nyt meni, auton rattiin siitä ei vielä kovin ole vaikka on sellasia parin km:n matkoja jo itekseenki tehny. Ei tuosta sairaudesta ole tällä hetkellä enää muita merkkejä jäljellä ku se että jos liikaa väsyy niin silmät alkaa taas vilistä. Aika jännät paikat meillä tosiaan oli ku nuo oireet mitä hällä oli on ku suoraan kirjasta ja diagnoosina siis oli vestibulaarineuroniitti (vasemman sisäkorvan tasapainoelin siis sanoi sopparin irti) mutta ku oireet eivät helpottaneet niin nopsaan ku ois ilm. pitäny niin neurologi teetätti sitte pään magneettikuvauksen ja silloin kyllä ne pari päivää tuntuivat tosi pitkiltä! Kuulemma vuoden verran menee aikaa ku aivot oppii olemaan noteeraamatta noita sisäkorvan tasapainoelimen vääriä signaaleja. Sitä ennen pitää olla aika varuillaan ku noita huimauksia yms. voi aina välillä tulla..

Pikku hiljaa siis on tällä viikolla töitä alotellu ja me päästään taas normielämää jatkamaan…



( . ) Oma olotila tosiaan unohtu melkein kokonaan tässä reilussa parissa viikossa! Nyt ku taas elämä jotenki hymyilee niin huomaan että supparit ovat helpottaneet hurjasti, kolotukset yms. ovat vielä tallella. Mutta eipä siinä vaikka alapäätä juilii ja repii, kovasti supistelee (siis tähän mennessä) yms. niin ei se tarkota sitte yhtään mitään, viime pe viimesessä nlalekurissa paikat oli vielä ihan samassa ku ennenki, painoarviota lekuri sai 2700g joka viittaa kuulemma 3700-3900g vauvaan jos la:n menee(mutta eihän sinne oo ku 3vkoa kertaa 200g niin sehän on 3500g eikös??)..

Tiistaina oli nla ja tuloksena sieltä oli puhdas pisu, RR normi, hemppa noussu miltei 130:iin (miten sitte voin olla NÄIN väsyny??), sf-mitta 33cm (ollu viimeset 3vkoa sama), turvotusta +++++ mutta paino aika lailla samassa. Vauva on alhaalla mutta ei ole kiinnittyny, siitä sain tuta toissa yönä ku neiti tunki päätä jo tuossa suoliluun kohdalla ylöspäin…onneksi sain sen pikku hiljaa ujutettua takaisin alaspäin…ei siinä muuta mutta kyllä supisti ja masu kramppas aivan tyystin tuossa operaatiossa..niin ja ei se kyllä kovin iso neiti vielä ainakaan oo ku tuossa se heiluttelee pebaansa niinku isompiki nainen =D eli selkä on millon vasemmalla puolen ja millon oikealla puolen masua.

Synnytys on alkanu hirvittään…miten sitä taas on ittensä tähän jamaan laittanu että kohta pitäs alkaa puskemaan tuollaista neitinalkua tuolta alakautta maailmaan???? HUI HIRVITYS!

Itelläki ois tuo mammaloma kuulemma alkanu jo 20.10 mutta ei sitä yrittäjällä niin vaan lomalle aleta..



Öhöm…pakko kait sitä ois töihin taas ruveta että joskus pääsis tuolle mammalomalle asti…



Voikaahan hyvin ja paksusti!



nani ja Junnu rv 37+3

16/140 |
03.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt riitti! Mää kirjotin tänne hirveet rimpsut ja kerkesin poistaa jo kaikki ne talletetut tekstitki ku huomasin ettei se ollukkaan laittanu niitä tänne esille...voihan....piiiiip!! Enhän mää enää ehi kirjoittaa niitä uudelleen...voi että ku ottaa pannuun...sori avautumiseni...täytyy yrittää huomenna uudelleen...

2/26 |
02.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja tosiaan se on nyt se the kuukausi! HUI!



Sen verran oon kerenny täällä päin poiketa että tuonne Kissakulman naisiin olen tilannetta välillä päivitelly ei oo sitte ehtiny enää tänne asti. Meillä siis kävi niin että ukkokulta sai jonku ihme kohtauksen pari viikkoa sitte ja lanssilla vietiin päksiin. siellä pari päivää hoidossa oli ja muuten ollu kotosalla sitte. Hän vaan oksenteli, silmät vilisti päässä ja huimaus oli ihan hirveää. Diagnoosina lopulta kaikkien magneettikuvausten yms. jälkeen on että hälle tuli vestibulaarineuroniitti (muistinkohan enää oikein?) eli vasemman korvan tasapainoelin sano sopimuksen irti ja nyt sitte opetellaan elämään ilman sitä. Muuten elo alkaa jo normalisoitua paitsi autolla ajoa ei vielä olla kauheesti harjoteltu...mutta päivä kerrallaan mennään, vuosi kuulemma menee ennen ku aivot ymmärtää olla huomioimatta noita virhesignaaleja joita tuo tuhoutunut elin lähettelee..



Kamala paikka mitäs te oottekaan täällä kirjotelleet..ei enää muista..



Lyydia on jo saikulla, niin se vaan sullaki viikot on menny yli 30. Kurjia vaivoja sulle ilmaantunu, toivottavasti pysyvät kuitenkin aisoissa nuo arvot!



Sirppanallekin jaksuja! Kyllä se siitä, aika äkkiä kait se aika lopulta menee...(tai en kyllä taida olla oikea ihminen tuota sanomaan..)



Josakalle tervetulotoivotukset! Kiva ku tulee uusia mukaan!



Paritonsukka oli muistaakseni käyny np-ultrassa, oikein paljon onnea hyvistä uutisista!!



Mitäs te muuta...anteeksi kauheesti ku en kommentoi ku kaikki muut turinat on tuolla toisessa pinossa...jospa tästä vähän sais enempi aikaa kirjoteltua niin pysyis menossa mukana...



ON: nyt ku tuo rakas sairastu niin unohtu muuten omat jutut ihan täysin! Miten voiki kaiken maailman kolotukset ja muut jäädä taka-alalle? Noh ei ne mihkään ole menneet vaan siellä ne kolottelee...yöt on yhtä tuskaa, ei puhettakaan että kylkeä kesken yötä vaihdetaan! Sf-mitta on ollu samassa jo kolme viikkoa (3 eri mittaus kertaa), supparit hiukka laantuneet, hemppaki noussu jo miltei 130:iin...enteiliskö tää jo jotain??

Viime pe oli vika nlalekuri ja hän sai kokoarvioksi 2700g sillä erittäin vanhalla uä:llä, tuumas vaan että sellaset 3,7-3,9kg ois la:na...mutta eihän tuohon ku lisäät sen 200g/vko tuu millään 3,9kg, eihän??



Sisko sai pe (41+0) tytön siellä kaukana Pohjois-Norjassa ja tietty meidän äiti on siellä...eli hän on meille lupautunut auttelemaan ku vauva syntyy, mutta mitäs jos lähtö kohta tulee...??? En tiiä, mutta kyllä mää niiiin toivon ettei tää ainakaan yli menis! En kyllä taitas jaksaa...tai ei siinä varmaan oo vaihtoehtoja..



Jaksuja tasapuolisesti kaikille!



nani ja Junnu rv 37+1

92/96 |
29.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos kaikille tsempityksistä yms.! Ihan hirveät kaks viikkoa on kyllä olleet! Ukkokullalla diagnosoitiin nyt sitten sellanen nimihirviö ku vestibulaarineuroniitti. Eli vasemman sisäkorvan tasapainoelin on nyt ollutta ja mennyttä. Tervehtyminen on ollu aika hidasta ja neurologi teetättikin tuossa pään magneettikuvat ettei sieltä mitään ylläriä löytyis. Onneksi oli puhtaat kuvat mutta kyllä kuulkaas oli pitkät pari päivää ennen ku tulokset saatiin!!



Oman olotilan olen miltei kokonaan unohtanut. Tänään oli vika nlalekuri ja kahteen viikkoon ei oo tapahtunu mitään tällä osalla. Sf-mitta on pysyny samana ja neitin mitatkaan ei hirveesti olleet kahessa vkossa kasvanu tosin tuo uä-kone oli varmaan ihan eka koko maailmassa valmistettu joten tuskinpa kovin tarkka arvio oli.



Katjalahille kovasti jaksuja, ihanasti noita viikkoja kuitenki jo on :)



Pitänee tulla myöhemmin uudelleen...

niin joo...sisko on edelleen yhtenä kappaleena...voih ku ei itellä menis noin yli...



nani ja Junnu 36+4

76/96 |
22.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

On niin pitkä tauko taas tullu kirjotteluun etten tiiä ees mitä pitikään kommentoida ku ootte olleet tosia ahkeria kirjoittajia..anteeksi!



Katjalahille oikein paljon jaksuja ja kunnon rutistus! Sitä vartenhan täällä me ollaan että voi tuntojaan purkaa joten älähän lähe minnekkään vielä jospa me voidaan vähän ees sun olotilaa helpottaa!



Mitä ihmettä täällä olikaan kirjoteltu...pitää tulla varmaan uudemman kerran lukemaan ja kommentoimaan...(NOLOA!)



Ommaan nappaan ei mitään uutta kivut on ja pysyy ja ku viikkoja on vasta reilut 35 niin näihin on vaan totuttava (vaikkei jaksais enää)!



Meidän perhe sai "pienen" kolahduksen su-ma yönä ku mun rakas mieheni sai sairaskohtauksen! Lanssilla piti päksiin hänet laittaa ku niin huonoon kuntoon äkkiä meni. Nyt on jo kotona mutta väh pari viikkoa tarttee toipumisaikaa. Hänen pitäs toipua kokonaan ku ei tuota ikää vielä paljoa oo ja hyvä kuntonen on, mutta kyllä on ollu miehelle vaikeaa ku ennuste tulevaisuudesta on muuttunu joka kerta eri ammattilaisella. Nyt siis mennään niin että tästä parannutaan kokonaan.

Mutta kyllä on ollu raskas viikko ei voi muuta sanoa.

Kovasti tietty miestä vielä pelottaa vielä se jos tää vauva päättää ruveta syntymään tässä piakkoin ku ei hän kunnossa vielä oo esim autolla ei voi ajaa.

Eilen kyllä supisteli tunnin yhtä mittaan niin että tauko suppareiden välissä oli lyhyempi ku supparit ja kyllä kävi kipeää...en ees uskaltanu miehelle niistä sanoa ettei sitte hätäänny turhaan...vaikka kyllä oli vaikeaa olla niin ettei supparit näy musta ulospäin..



Siskolla ois tänään la ja oli ollu tänään kätilön antamassa akupunktiossa (Norjassa on tällanen mahdollisuus alkaen la:na) ja kuulemma synnytyksen pitäisi 8h sisään käynnistyä, vielä ei oo suppareita kuulunu mutta eiköhän niitä ala kohta tulemaan eli vauvauutisia ootellessa...



Mukavaa viikonloppua kaikille ja samaten kovasti kärsivällisyyttä ja jaksuja!



nani ja Junnu rv35+4

Aktiivisuus

Ei tapahtumia.