nani76

Ikiliikkuja ja pumpsu: tervetuloa, aina mahtuu mukaan!



Miksuliinu: onnea hienosta ultrakuulumisesta!



Lumina, (ns) ja Falz: ymmärrän kyllä hyvin jos ette halua kertoa vauvan sukupuolta, toivottavasti ette pyynnöstäni tykänneet huonoa...



Rapuäiti: Olen samaa miettinyt, että jos meille poikien jälkeen tyttö tulis, niin mitenköhän sitä hoidettaisiin..?



Kermakarkki: vois ihan hyvin johtua migreenistä nuo valohäiriöt, toivottavasti ne pian rauhottuvat :) itselläni niitä tulee juuri enne migreenikohtausta, josta tiedänki mitä tulossa on...



Västis: Kyllä aateltiin pojille kertoa kumpi olis tulossa, itse asiassa aateltiin ottaa heidät ultraan mukaan jos he saavat tulla. Jos he osaavat salaisuuden pitää ei sukupuolta tulla muille kertomaan, mutta voipi olla etten voi täältä sitä salassa pitää :) Ja voih, menin sitte aamulla käymään puntarilla ja paino oli viime neuvolakäynnistä noussut 2,6kg (eli 800g per viikko) ja neuvolakäynti on vasta en maanantai, eli se kerkiää vielä nousta tuosta, apua!!



Pumpsu: älä välitä täällä kans tulee painoa todella paljon...6-8kg on tähän mennessä JO tullut (riippuu mistä mää sen lasken) ja vaikka rauhottelin aluksi niin kyllä ne tosiasiassa itteäänki hirvittää (olen sua vielä 2 viikkoa jäljessä) ja tosi paljon vielä ku mulla ne ei edes lähde helpolla pois...syöntivälit on pidettävä tiheinä muuten pahoinvointi tulee ja verensokeri laskee josta seurauksena migreeni, ja suuhuni tungen nimen omaan ruisleipää ja kevytjuustoa sen päällä, välillä iltasin retkahdan jäätelöön (ja karkkiin) kotiruuan lisäksi...



Vatsanpäältä tuntuvat liikkeet: välillä tuntuu ihan selvästi ja mieskin tuntee ne kans välillä, eilen piti melkosta mekkalaa illalla mutta mies ei sillon kyllä tuntenut niitä...ja Västis mulla kans liikkeet tuntuu tosi alhaalla vaikka masu on kyllä tosi iso ja kohdun koosta en vielä osaa sanoa ku ens viikolla vasta.



Miksuliinu: eilen just kattelin noita vanhoja arpia, vähän ovat levenneet, mutta ihan ovat vielä säädyllisen näkösiä..mutta ihan pieniä verenpurkaumia (mini suonikohjuja) on reisiin tullut...onko muilla ilmestynyt tälläsia??



Tuleepa tosiaan tätä tekstiä helposti ku kommentoi vaan teidän (ja omaa napaa :) ) juttuja, toivottavasti en unohtanut mitään :)



Tiistaipäivän jatkoja!



Nani76 ja Vilperi 19+3

Voisin kertoa omasta kokemuksetani...



Meillä on kaksi ihanaa poikaa 12v ja 7,5v...seurusteluaikoina meillä puhuttiin suurperheestä, mieheni tietää että olin aina haaveillut n. viidestä lapsesta..



Ensimmäisen pojan saimme ku olimme 18v ja 20v, joten ekan ja tokan väliin tulin melkein " pakostakin" iso ikäero opiskelujen yms. takia (mitä en olisi koskaan halunut mutta onneksi ovat kuin paita ja peppu). Olin kuumeillut kuitenkin jo monta vuotta ekan jälkeen, mutta mies ei toista vielä halunnut. Yhtäkkiä hän vain sanoin että jätetään kierukka pois...olin onnesta sekaisin ja tulinkin melkein heti siitä raskaaksi..



Toinen syntyi keskosena rv32. Vauva-aika oli pitkä ja ku raskaus oli ollut vaikea, vauvakuume nousi " vasta" ku lapsi oli 1,5v. Mieheltä tuli jyrkkä ei kolmannelle, ei enää koskaan lapsia..olin murtunut...

ehkäisynä meillä oli kuparikierukka joka alkoi vuotamaan ja lopulta poistettiin ja aloin syömään minipillereitä. Puoli vuotta syötyäni lihoin ylin 10kg ja olin haluton ja masentunut..vauvakuume oli kova mutta olin jossain vaiheessa jo itelleni pikku hiljaa alkanut muuria tekemään sen suhteen että meille ei tule enempää..tällöin kuopuksemme oli jo 4v ja olin kärsinyt kroonisesta vauvakuumeesta jo 2,5v, kun mieheni näki sen kuinka paha mulla oli olla ja pyysi lopettamaan pillerit.

Ehkäisy jätettiin näin sitten " miehen kontolle" . Käytiin siis ostamassa sitten kortsupaketti (5kpl:een), josta tuli sitten käytettyä vain kaksi, ei sen vuoksi että olisimme ruvenneet selibaattiin vaan että mies ei yksinkertaisesti halunut niitä käyttää. Toiveeni siis toteutui, kun sitä vähiten odotin..mies oli itsekseen asiaa miettinyt ja todennut että miksi ei, kolmas saa tulla jos on tullakseen...näin sitten meille alettiin kuumeilla kolmatta, toinen vähän enemmän kuumeisena ku toinen, mutta kuitenkin...



Mutta mutta...sitä kolmatta ei sitten alkanutkaan kuulumaan...meni vuosi, toinenkin...aloin jo ihmettelemään että nyt ei ole kaikki ihan kohdallaan ja suuntasin lekurille...olin tehnyt kymmeniä raskaustestejä ku kuukautiset kuitenkin antoivat odottaa itseään ja negoja sitä sitten vain testailin...päällisin puolin ei mitään syytä, kuukautiskierto vain heitti härän pyllyä..söin sitten monta kuuria teroja..ei mitään muuta vaikutusta ku säännöllinen kierto joka alkoi kuurien pitkittyessä uudelleen heittää..tutkimuksiin ei mua huolittu sillä minullahan oli kaksi poikaa samalta mieheltä..aloin olla todella masentunut yli 3v yritystä eikä vauvaa kuulu..alettiin jo hommaamaan koiraa ku lapsille ollaan sellainen luvattua jo vuosia sitten...jätin terot pois ku ajattelin että elän mielummin ilman menkkoja " lapsettomana" ku menkkojen kans..



Ekan " terottoman" kierron jälkeen kuukautiset tietenki jäivät pois kuten arvasinki, mutta ei sen vuoksi että kierto olisi taas pitkä vaan että plussasin, eka kerran kahdeksaan vuoteen näin testissä kaksi viivaa!! Meille siis vihdoinkin odotetaan kolmatta syntyväksi elokuussa..ja olen ihan malttamaton..olen niin kiitollinen miehelleni että on jaksoi uskoa siihen että meille se kolmas vielä suodaan ku itse olin jo siis " luovuttanut"



Näin meillä. Olen itse siis krooninen kuumeilija. Olen puhunu ja puhunu miehelleni aina enemmän tai vähemmän lapsista ja kuinka niitä lisää haluaisin..jossain vaiheessa nämä mun puheet kuitenkin hiipuivat, varmaan siksi etten saanut vastakaikua, mutta mun onnekseni ne hiljaiset hetket saivat mieheni ajattelemaan..eli meillä ei toiminut puheet eikä painostukset..mies halusi ja haluaa lapsia (nyt sen tiedän) hän vain tarvitsi sen oman aikansa ja kasvamisensa, nyt kolmannen yrityksen aikana hän jo tuumasi että meillä ei enää käytetä ehkäisyä että antaa tulla niin monta ku tulee (jos on tullakseen), mutta hän on vain itse halunut asian sisäistää..eli meillä mies on tiennyt että olen heti valmis ku hän vain sitä pyytää eli lopulliset päätökset on mies meillä tehnyt..ja nyt tän kolmannen kans hän huomasi ettei asiat aina mene miten me ite halutaan, eli ei lapsia tehdä ne SAADAAN ne ovat suuri lahja!



Mulla vauvakuume on ollut aina jatkuvaa ja ainut lääke sille on ollut lapsi tai raskautuminen..koiran hankkimisesta puhuminen ja " sen oikean" rodun etsiminen lievensi ilmiötä minulla. Mutta olin jo todella masentunut, kävimme noin kerran vuodessa ulkomailla, mutta se ei auttanut ku hetkeksi. Olotilaani pahensi myös se että kaikki sukulaiset asuvat noin 500km säteellä meistä, ja ystäviä meillä on tosi vähän, työni on kotikonttorilla, joten työkavereitakaan ei ole, ainut aikuinen seura on siis rakas mieheni..kaikki aika tuli ja vietetään aika lailla neljän seinän sisällä, ei siis auttanut mun olotilaani ollenkaan ettei muuta ajateltavaa ollut, ku vauvakuume ja oma perhe



Siis haluan teille sanoa sen, että elkää koskaan luopuko toivosta, meillä siis " auttoivat" ne hiljaiset hetket, teillä ehkä joku toinen ja tähänhän meni vuosia. Tiedän ettei noin tärkeä asia saa olla vain toisen päätettävissä ja asia onkin melko vaikea, pitäisi aina ajatella sitä toistaki ja hänen mielipidettään eikä vain omaa ja onhan seki aika itsekeskeistä että väkisin sitä miehelle vauvaa tuputtaa 8vaikka kuinka tekis mieli) niinku sekin että vaimoltaan sen lapsen kieltää..todella vaikea on asia siis ja jokaisella on siihen vain oma ratkaisunsa. Mutta haluan siis yrittää valaa teihin toivoa tän oman kertomuksen kautta jossa ollaan nyt todellakin " voiton puolella" , mutta oma kokemukseni on saanut minut kyllä nöyräksi sen suhteen ettei kaikki mene aina niinku me halutaan tai toivotaan, valitettavasti..



Tulipa tekstiä, toivottavasti joku saa tästä jotain irti...



Nani76 ja Vilperi 19+2

Pinoudumpa taas muutaman päivän hiljaiselon jälkeen..meillä ollaan niin omassa porukassa viikonloppuisin että ei tule edes netissä käytyä...nyt on sitten teidän aktiivisempien kirjoitukset siltä ajalta luettu...



Onnea taas hienoista ultrakuulumisista ainakin (ns):lle! ja kaikkille muillekin joita en ole vielä onnitellut! Hihii ois kiva tietää, jos raaskitte meille kertoa, kumpaa sukupuolta ultra näytti :) tai oisittehan sen jo varmaan kertoneet jos sen tiedon haluatte jakaa :) (olen vain hirmu utelias, jos sallitte sen)



Neitiniiskunen kyseli työmotivaatiosta...täällä sitä ei tunnu olevan ollenkaan...ei ole ollut oikeastaan koko raskauden aikana, sitä tosiaan haluais vaan " odottaa" (taitais tulla aika aika pitkäksi :) ) siis ei todellakaan huvita tehdä töitä, ideariihini on kiinni...kotiäiti-tyypiksi luen myös itseni.



Maakuli: Mulla meinaa puutua jalat, teen istumatyötä ja jalat puutuu, kiva nousta ylös tuolilta ku toisessa jalassa ei ole tuntoa ja se meneeki alta, tai sitten se pistelee todella ilkeästi.



Rapuäiti: Sullahan on vauvan sykkeet laskeneet siitä alusta, eikö vain..joidenkin mukaanhan se tietäis poikaa :) Mulla sykkeet ovat edelleen yli 150 ku sillä dopplerilla mittailen ja mieshän veikkaa sitten tyttöä (Vilperiina eli tyttöversio Vilperistä) (ja meillähän on kaks poikaa ennestään ja itellä on kyllä poikaolo:) ) Mutta kohtahan me saadaan tietää kumpi masuissamme köllii ku meillä on ultra ens maanantaina, JÄNNITTÄÄ!!



Västis: Olen samaa mieltä kellojen siirrosta, miksi vielä jotain sota-aikaista tapaa vielä nykyaikana toteutetaan??? Tämä aamu oli yhtä tuskaa ku se ihana tunti jäi unta saamatta..

Sormuksista..esikoisen odotuksen ajasta jäi mulla sellanen tapa että otan sormukset aina yöksi pois, joten en sitten tiedä onko ne turvoksissa siis sormet...mutta painoa tulee voi kauhistus sentään, en tiedä kehtaanko mennä puntarille ens maanantain neuvolassa...ei taida tuo 500g/viikko enää riittää... :( mulle on kans alkanu herkut maistumaan vähän liianki hyvin...hyi mua!! (on pikkasen huono omatunto)

Ikkunan pesusta...olen todella huono niitä pesemään..meillä on yhteensä 16 ikkunaa ja hommaan menee se kaks kokonaista päivää ku sen urakan aloittaa :( eli sellasta urakkaahan ei helposti tule aloitettua...



D-vitamiinista...ite syön noita Multivita raskaus tabuja ja ku niitä kaks ottaa niin saa aimoannoksen myös D-vitamiinia, eli ite en ole ottanut muuta ravinto-yms.lisää noitten lisäksi.



Wintergirl: kadehdin energisyyttäsi, hienoa että jaksat keksiä noin hienoja juttuja lapsille ku retkelle puistoon..musta on tulossa tätä vauhtia aika iso sohvaperuna...voiku sais itteään niskasta kiinni!



Voih..Aliisa pääsee etelään :) piähän hauskaa meidänki puolesta! Mun mielestä koko perheen kanssa matkustaminen on ihanaa...siis ihan oikeasti!



MamaAfrica: Hienoa että pahoinvointi alkaa olla voiton puolella!



Pakko lopetella menee teillä muilla kohta hermot näin pitkien tekstien kans :) (eli edelleenkään ei olla vaavista paljo kerrottu...)



Aurinkoista kevätmaanantaita!



Nani76 ja Vilperi(ina) (mennään tää viikko näin..:) ihan huvikseen) 19+2

Möykkyräinen ja muut vaunuasiantuntijat: kiitos vielä! ja Möykkyräiselle vielä äityisvaatteista..itse tilasin H&M:n nettikaupasta, oli tosi kivoja vaatteita, housut on sellasta college-kangasta, mustat ja aivan ihanat! (tilasin myöh. harmaatki)



Voi että niin ihania ultrauutisia saa lukea, voi ku malttais oottaa sitä omaa...



Tykytyksistä vielä: mulla nuo tykytykset eivät kuulu vain raskauteen..vuosi sitten oli pakko käydä asian vuoksi lääkärissä..se vain kuunteli sydämen ja käytti röntgen-kuvissa..meinas että mennä fysiatrin puolelle..olin pettynyt ku ei ottanut esim sydänfilmiä tms. meinas että tuskin sydämessä on mitään olet niin nuorikin..silloin nuo tykytykset oli niin pahoja että levossa ne vain pahentu, kävely oli sairaan hidasta ja hengittäminen todella työlästä..ko tutkimuksissa ei näkyny mitään..



Pihan tonkimisesta: Rakastan sitä ja valitettavasti teen sitä työkseni ja se onki vienyt siitä sen hohdon..ei ole kivaa tehdä ja rapata muiden pihoja, vie kaiken voiman ja innon joten meidän pihasta voikin sanoa että " suutarin lapsella ei ole kenkiä" ...tänä kesänä olen saanut sanoa ei kaikille pihahommille, jospa vaikka pystyis tekemään omalla pihallaan jotakin :)



Kävin vähän vakoilemassa noita muiden kuukausien pinoja...musta oli tosi kiva juttu se että jokainen neuvolassa käynyt kartoitti käymisensä tulokset, vähän niinku seurasivat muiden " kehitystä" ...miltäs teistä tuommonen kuuloistais?? Ois kivaa vaihtelua lukea toisten sf-mitoista yms... :)



Olikohan vielä jotakin muuta...no jos oli olen sen nyt jo unohtanut..



Erittäin iloista viikonloppua kaikille!



Nani76 ja Vilperi 18+6

Voisin vastata omasta puolestani...



Tein mammaksi testin, sen herkän, kp 33/ 22-100 ja se näytti selvää plussaa, mutta aluksi oli aika haalea ja se tummu siinä 5 minuutissa, mutta ei " täysin" tummaksi.

kp 38 näytti tällä testillä vahvan plussan, joka tuli heti näkyviin..



Kiertoni epätasaisuuden vuoksi en voi sanoa että missä vaiheessa kiertoa sen sillä kertaa tein :) mutta kuten huomaat 5 päivässä tulos muuttui selvemmäksi..monella kierrolla tein saman testin noihin samoihin aikoihin ja ne oli selviä negoja...



Plussatuulia täältä puhaltelen :)



Nani76 ja Vilperi 18+6