nani76
Seuratut keskustelut
Kommentit
Meillä tissutellaan välillä pitkiäkin aikoja,saatetaan vaihella tissiä vuoron perää useamman tunnin ajan. Eilen illallaki vejettiin sellanen neljän tunnin rupiama ja sitte nukuttiin viis tuntia yöllä putkeen, mutta arvatkaapa miltä rinnat tuntu kahen tunnin jälkeen ku ei herra sitte vielä syönykkään ja ku oli sellasen tilauksen kuiteski tehny...Kyllähän rinnat on kovilla mutta irvistäen mennään, onneksi ovat pysyneet ehjinä...
Meilläki tiedossa ristiäiset...sama päivä ku Rapuäidin " Eemelillä" eli 16.9, olisin halunnu jo paljo aiemmin mutta ensin toiset isovanhemmat ei ois päässy ja sitte toisena viikonloppuna toiset...aattelinki että kohta pidetään ristiäiset oman porukan kans ku jos isovanhemmilla on erilaiset tärkeysjärjestykset....sainpas pahotettua mieleni
Oma vointini vaihtelee...välillä lonkat on ihan " löysänä" ja nivelet on ruvennu oireileen (mulla on vähän noita nivelreuma oireita), kohtu tuntuu hassulta välillä mutta jälkivuoto on tosi niukkaa ja hajutonta ettei tulehusta tartte pelätä...kovasti alkaa nuo peiton pöllyyttelyt kiinnostaa :) rupeaa löytymään oma ittensä raskauden hormoonien takaa, virtaa on ihan eri lailla ku kaks viikkoa sitte, vaikka yöt on ihan mitä sattuu ja päikkäreitä en ehi nukkumaan ku noita koululaisia saa kuskailla, mies on ollu tän viikon isyyslomalla enempää ei ehi pitää tässä vaiheessa
Masuvaivoja meilläki taitaa hieman olla ku muristaan aina välillä ja suu menee mutruun ja sellasia pieniä itkukohtauksia tulee...kakka on tosi löysää ja sitä tulee melkein joka vaippaan, rupsuja tulee irvistysten jälkeen, röyhtäsyt auttaa, puklu lentää välillä ihan kaaressa. Navan tynkä irtos jo reilun neljän päivän ikäsenä,mikä mun mielestä oli tosi aikasin, välillä napa vielä vuotaa mikä kuulemma on ihan normaalia..
Kyllä tää on kuitenki aivan ihanaa, tätä ihanuutta sitä ooteltiinki vuosia ja kaikki tuskat ja kivut oli kyllä kaiken tämän arvoisia!!! Välillä en voi muutako itkeä niin onnellinen olen!!
Ootteko muuten jo päättäneet jatkosta eli ehkäisystä? Eli tällanen tosi henk kohtanen kyssäri...tuli vaan mieleen ku terkka siitä meille puhu...ja me ku ei sitä ehkäisyä olla aateltu enää käyttää ku tosiaan tätä niiiiin kauan ootettiin ja lisääki halutaan...mutta kaippa sitä jotaki täytyy nyt ainaki muutama kuukausi ettei tule liian perään jos nyt meille vielä näitä suodaan...mutta katotaan nyt sitten jahka nyt vällyjen väliin päästään :)
Täytyy lopetella...asentoni ei ole mikään ergonominen ihastus..selkä hajoo...ja pikasestihan mun piti mutta taas tais vähän jutut venähtää..Hyviä öitä!
Nani76 ja Vilperi 12,5pv
Olempa ollut sokea ku en ole muka huomannu tätä pinoa vaikka aina välilä olen käyny kurkkaamassa :)
Eli onnea vielä kaikille vauvautuneille!
Tänään käytiin äitiysneuvolassa tarkastuksessa, poika on nyt reilun 10 päivää vanha sulopakkaus. Neuvolatäti kehuskeli niiin paljon pikkuista että kyllä siinä ihan hymy oli herkässä...niin ku muutenki! Meillä pikkumies hereillä ollessaan kuuntelee ja katse seuraa tosi tarkkaan, terkka sanoiki että luulis paljon vanhemmaksi/ yliaikaseksi vauvaksi..
Kaikki oli siis hienosti, vauva on kasvanu pelkän rintamaitoni turvin hyvin, syntymäpaino oli siis 3560g, kotiinlähtöpaino 3310g (2pv), tiistaina kontrollipäivänä 3390g(4pv), torstaina bilikontrollissa 3480g(6pv) ja lauantaina biliyön jälkeen 3550g. Nyt Vilperi painoi jo 3680g! Eli siis ensimmäistä kertaa imetykseni näyttää onnistuvan! Olen niin täpinöissäni ollu siitä! Aluksi rintojen päät oli tosi kipeät ja meinas vähän haavautua/arpeutua yhestä kohtaan, mutta paranivat äkkiä..Toinen rintani on myös melkonen " suihkutissi" ilmeisesti se on sen verran pienempi ku tuo toinen ettei se pysty säilömään tavaraa samalla lailla ku tuo toinen :) Maitoa tulee paljon, poika tankaa hereillään oloajan melkein koko ajan ja sitte tietty pulautellaan ylimääräiset...
Meille tosiaan ilmesty keltasuutta vauvalle kotiintumisen jälkeen. Kontrollikäynnillä biliarvot oli 240, mikä ei aiheuttanu toimenpiteitä...torstaina päätettiin mieheni kanssa lähteä näytille ku mielestämme oli enemmän keltasen näkönen, arvo oliki jo 280, mutta pääsimme kotiin, perjantaina kontrolli ja arvo oli 310 ja jouduimme osastolle takasi, poika lampun päälle ja minä meijerinä. Päivä bilibedissä ja arvo tippui jo 230 ja päästiin kotia, nyt terkka meinas että on poistumassa keltasuus...
Kotiuduttu ollaan hienosti, poika nukkuu ja syö tietty enimmäkseen mutta sunnuntaina valvoi kokonaiset 6h! Ei vaan malttanu nukkua. Iltosin tankataan aika lailla tunteja, nukahdetaan yöunille 22-23 ja unta riittää sitten sen 4h, sen jälkeen on vähän katkonaisempaa tuo nukkuminen, vieressä kyllä nukkuis mutta ku nostat sen sänkyyn niin alkaa kähisemään..Meilläki osa kestoillaan, tosi paljon tykkään käyttää kestovaippoja, mutta aika isoja meilläki suurin osa vaipoista on, harsoja olen taitellu kuorien sisään, ylivuotoja ei ole tullu millään vaipoilla..yöksi olen laittanu kertiksen koska huomasin että poika herää vaipanvahdossa täysin niin olen siis yrittäny viivyttää vaipanvaihtoa...melkein joka vaippaan tulee kakka, mikä on mulle uutta ku edelliset kakkas sen kerran päivässä, mutta ilmeisesti maitoa tulee tarpeeksi...
Ristiäiset on vielä järkkäämättä mutta aattelin mahd äkkiä ne pitää jos vaikka ilmoja ois vielä olla sitte ulkonaki..nimi on ollu jo kuukausia valmiina, kummipariskunta vielä pitäis keksiä...
Ihanaa vauva-aikaa kaikille, täytyy mennä maksamaan laskuja ku vauva vielä nukkuu..Palaillaan!
Nani76 ja Vilperi 10pv
Pikaisesti ilmoitan että nopeasta synnytyksestäni sain väsättyä niiin pitkän synnytyskertomuksen tuonne synnytyspuolelle...jos vaan jaksatte sen lukea, niin olkaapa hyvä!
Onnea kaikille vauvautuneille!! Aika moni on jo vauvansa saaneet..
Oisko ketään kiinnostuneita jatkamaan tuolla vauvapuolella?? Tässä ilmoittautus yks!
Oikein paljon jaksuja teille, jotka vielä yhdessä kasassa olette, en valitettavasti osaa oikein lohtusanoja ja tsemppejä antaa...mutta vauvantuoksuisia supparituulia lähetän jos ne edes vähän lohduttais...
Nani76 ja Vilperi kohta 10päivää
Meidän perheen kolmas pikkumiehemme " näki päivän valon" perjantai-iltana 10.8 klo 22:48. Kokoa pikkuisellemme oli kertynyt 3560g ja 48cm sekä pikkuisen pipon koko oli 33,5cm, raskausviikkoja kerkesi kertyä 38+6. Ja miten se kaikki tapahtuikaan...
Neljän jälkeen perjantaina päätin, että pakko kait se on siivota tuo meidän makkari, että vauva uskaltaa saapua maailmaan..sellanen pölypesäke ja villakoirien kenneli sinne olikin päässy kotiutumaan..Muutaman supistuksen sain siinä aikaseksi, sellasia, jotka panee ihan puhaltamaan mutta mitään säännöllisyyttä ei niissä ollut ja aattelinki että nää on vaan näitä harjoitussuppareita..homma jäi ihan vähän kesken ku pojat piti laittaa kuntoon ystävän pojan synttäreitä varten kuudeksi ja ei muutako auton kyytiin ja menoksi..pari supparia tuli automatkalla, vähän toive heräsi että oisko nää sittenki sitä, mutta en aatellu sen kummempaa..
Päätettiin mennä siivoamaan siksi aikaa tonttiamme risuista ku pojat juhlivat...haravan varressa sai puhaltaa vähän väliä, mutta en vieläkään halunnu aatella sen kummempia..eli en kellottanu niitä sen kummemmin, olivat kylläkin kivuliaampia mitä ne sadat ennen näitä, mutta hyvin pystyin niitä hallitsemaan ku nojailin haravan varteen :) Mies tuumas jo moneen kertaan että kyllä se taitaa olla menoa tänään mutta mää vain hymyilin sille ja sanoin että kyllä nää varmaan tästä vielä loppuu..Kotimatkalla (15min) tuli pari mojovampaa supparia jotka pani ihan nostattamaan peppua penkistä irti..kotona suihkuun jossa tuli taas pari..sen jälkeen ne lopahti eli ei yhtään ainutta supparia yli puoleen tuntiin...sanoinki että siihen ne loppu...
Kaheksan jälestä lähettiin hakemaan poikia ja kahvittelemaan muiden vanhempien kans...matkalla supparit alko uudelleen, taas tuli pari mojovaa automatkalla, mutta heti ku pääsin autosta pois pystyin liikkumalla saamaan kärjet supistuksista pois...kyllä oli tiukkaa kuulkaas istua kahvipöydässä ja kärvistellä säännöllisten suppareiden kans :) hyvin kuitenkin pystyin olemaan niin ettei kukaan ei edes mieheni huomannu tiheitä suppareita, sillä niitä alkoi tulemaan jo aika tahtia..tunnin verran jaksoin siinä ja sitten tuntu että pakko oli mennä vessaan, painetta alkoi tuntumaan niin että ois isoki hätä kyseessä...vessan päästyäni ei sieltä tullu mitään ku lirahdus vaan ja pari supparia, joita keinuttelin pois lavuaaria vasten..ja takasi pöytään..
Puoli kymmenen jälkeen oli tarkoitus lähteä hakemaan veljeäni juna-asemalta meille viikonlopun viettoon...varttia vaille saatiin koko poppoo vihdoin autoon, oma olo alko olemaan jo aika tukala, maha oli koko ajan tosi kova, suppareita taisi tulla jo perä perään...taas autossa olo paheni entisestään, supparit tuntu jo niin että pakko oli peppua nostaa penkiltä 20min matkalla tais aika monta jo tulla...veli kyytiin ja kotia...hirvee vessahätä tuli matkalla ja juoksun kans vessaan ku tuntu taas että ois isompi hätä...mutta taas vaan lirahdus ja ku pyyhin siinä ekaa kertaa elämässäni alko lapsivettä lirahdella sellasta verisen sekasta limaa ensin...laitoin siteen ja huusin miehelleni että nyt tais lapsivesi mennä! No senhän kuuli sitte koko talo eli mies alko tekeen lähtöä, esikoinen muuttu hysteeriseksi ja kyseli vaan koko ajan että nytkö pikkuveli syntyy? Vielä sen hetkinen kuopuksemme oli vaan hiljaisen jännittyny...veli taas kerkes jo tekstiviestiä (epämääräisen sellaisen) laittaa äitilleni, joka sitten vielä soitti mulle kysyäkseen vointiani...mies jo tuskissaan että lopettakaa jo nuo löpinät...Vielä siinä aloin hössöttämään petiä veljelleni ja iltapalahommia pojille ja viimeset jutut sairaalakassiin...
Eteisessä asioita vielä kerratessamme lapsivedet meni loput kauhealla lorinalla ja sitä oli paljon! Ei paljon siteestä ollu hyötyä, housut kastu ihan perusteellisesti...sanoin että pakko mennä vaihtamaan housut en kehtaa märillä housuilla mennä, mies vaan tuumas että et kuule enää mee mihinkään housuja vaihtamaan vaan nyt mentiin...siinä vaiheessa jo tuumasin että nyt tuleeki kiire että mua alko työnnättään kunnolla...Juoksun kans autoon ja pyyhe penkille ja menoksi, eli puoli yheltätoista kotipihalta lähettiin. Seuraava suppari tuli jo eka mutkan jälkeen..seuraavat perä perään...sanoin vaan että koita panna vauhtia tää taitaa tulla kohta...mies ja ajo tuhatta ja sataa eikä ihan tarkkaan tainnu sääntöjä noudattaa ku oli niin hoppu, oma tajuntani oli ihan hukassa sen verran tukalaa oli ku keskityin vaan piättämään vauvaa sisälläni niin kauheasti mua työnnätti...Mytäjäisen risteyksessä paloi kuitenki punanen, sen verran oli jääny mieleen ku sanoin että ei tuu autoja mee punasia päin, mutta ei se rakas mieheni uskonu mua :) Loppumatkasta ei mitään tietoa, ku vaan hoppuutin ja hoppuutin...
Synnyttämään tulevien rampille päästyämme sanoin että mee äkkiä soittaan kelloa...nousin autosta sillä välin ja kipu mikä iski silloin pani mut käpertymään kaksin kerroin...olin pystyny suht koht hyvin piättämään ku istuin mutta nyt tuntui että joku puski tulemaan haarojen välistä...sain jotenki käveltyä ovelle jossa kätilö tuli mua vastaan kysyen että synnyttämäänkö tulossa? (kello oli tässä vaiheessa 22:40) Huomas mun kivut ku piti ottaa oven karmista tukea ja kysy että työnnättääkö? Taisin murahtaa jotaki sinnepäin että joo ja sattuu ihan hirveesti ja vauva taitaa tulla?? Kyseli neuvolakorttia pariin otteeseen ja ku sanoin sen olevan käsilaukussani, ei uskaltanu ottaa ennen kuin sanoin että voit ottaa sen sieltä..Tän jälkeen vasta päästiin käveleen kohti salia no3 kätilön tukemana...Saliin päästyämme sanoi että ota housut pois ja katotaan tilanne...ei mua tarttenu kahesti pyytää ku lensi kengät ja housut pois ja äkkiä sängylle..toinen kätilö tarjos mulle siinä vaiheessa ilokaasua josta kieltäydyin..
Kätilö sanoi vielä tarkistavansa kohdunsuun tilanteen, ja tuumas olevan kokonaan auki ja ruvetaan ponnistamaan..toinen kätilö otti housukasan lattialta ja tuumas että joo on lapsiveet menny ja kolmas kätilö kirjas kaikki koneelle suoraan...siinä vaiheessa mies kerkes takasi autoa viemästä ja mää jo siinä ponnistelin...Ihana mieheni antoi kätensä puristeltavaksi, jota taisin runnoa aika lailla siinä samalla..." ota keuhkot täyteen ilmaa ja ponnista" hokivat ne kaksi kätilöä..toinen haarojen välistäni ja toinen yläpääni puolelta samalla hän tökki mua jollain neulalla kyynärvarteen ja sai dopplerilla äkkiä vielä sydänäänen vauvalta että saatiin ainaki se dokumentoitua...viis pitkää työntöä ja vauva maailmassa, ponnistusvaiheen kestoksi tuli 3min..ihan viimeset ois pitäny yrittää työntää nopeampaa ku vauva jäi vähän jumiin päästään mutta en ollu ihan niin nopea..elottoman näköinen vauva syntyi, mies jo huolestui ku oli niin sininen, nielu imettiin tyhjäksi ja sen jälkeen vieno itkahdus kuului ja kätilön kommentti että onneks olkoon iso poika syntyi! Pisteitä hän sai 9. Kyllä pääsi itku siinä vaiheessa ku vauvan sain ulos, olin niin onnellinen!! Vauva pääsi heti rinnalle paitani alle, joka oli jossain vaiheessa vaihdettu omastani sairaalan paitaan..siinä pikkuinen yritti aukaista hieman silmiään...Samalla kätilö tutki alapäätäni mahdollisten vaurioiden takia...paineli mahaa jotta istukka saatiin kymmenen minuutin päästä synnytettyä...Tän jälkeen sain muutaman puudutuspiikin ja kätilö alkoi korjailemaan toisen asteen repeämiä jotka olin saanu ku lapsi tuli niin vauhdilla..tikkaus kävi tosi kipeetä ku paikat oli valmiiksi hellinä ja puudutus ei hirveesti tehonnu..
Kun paikat saatiin kurottua kiinni ja asiat kirjoitettua ylös, koko synnytyksen kestoksi merkattiin 3h josta sairaalassa kerettiin olla sen 8min ennen pojan syntymää. Vielä pikailmoitukset lähimmille vauvan syntymästä, ja päästiin viettämään laatuaikaa kolmestaan, vauva pääsi rinnalleni imemään ja reipas poika oliki imemään! Tunnin ihastelun jälkeen pikapesut vauvalle ja mittaukset ja äiti pienille pesuille...iltapalan jälkeen meidät kärrättiin osaston hoiviin..
Eka yö meni hienosti, itse vain hermoilin vauvan hengittämisen kans, ku piti kännykän valon avulla tarkastaa että pikkuinen hengittää..Sunnuntaina päästiin kotiin opettelemaan kaheksan vuoden jälkeen vauvaelämää...
Vauva on ihan syötävän suloinen, koko perheen valloittanut pikku pakkaus! Pikkuisen kellastumisen takia jouduttiin viikonloppuna osastolla viettämään yksi yö lampun päällä mutta nyt ollaan taas kotona! Imettäminen on lähtenyt hienosti käyntiin, olen niin ylpeä itestäni ja vauvasta joka on kyllä pitäny huolen siitä että maitoa hälle riittää!
Synnytys oli nopea ja helppo (kai noin voin kuitenki sanoa) ja nyt olisin jo valmis uudelleen samaan, palkinto on niin ihana ja arvokas että sen vuoksi kyllä kärvistelisin saman uudelleen!
Nani76 (hormoonihuuruinen ikionnellinen äiti) ja Vilperi melkein 10päivää!
Me kävimme tänään neuvolassa. Pikkuherra on nyt 18 päivää vanha... Eilen soittelin lastenneuvolaan ku herran ihon väri on vieläki keltanen ja tänään siis päästiin käymään siellä. Keltanen on (muittenki ku äitin mielestä) mutta ei kuulemma tartte olla huolissaan...katotaan uudelleen kahen viikon päästä.
Poika kasvaa ihan hyvin mun maidolla (JEE!) eli painoa tänään oli 3880g, pituutta 50,5cm ja pipo 35,8cm.. Tätin mukaan " virkeä, kellakka vauva. vastasyntyneen refleksit + Kasvoissa hormooninäppyä. Hienosti menee. Devitol-tipat ohjeen mukaan" eli tässä suora lainaus neuvolakortista :)
Ihanaa on elämä edelleen, vähän näyttää välillä että ois saanu tuon flunssan mitä on liikkeellä ja minkä isot pojat koulun alettua kotiin toivat, kuulemma ei tälle flunssaversiolle ole kellään vasta-aineita joten äidinmaidosta ei ole hyötyä...toivotaan ettei nyt sairastuttas...minä ja vauva siis ainoat jotka ei olla oltu sairaana...bd
Täytyy palata myöhemmin asiaan, pitää esikko mennä hakemaan koulusta tuolta keskustasta (en ole vielä hommannu sille bussikorttia)...
Voikaahan hyvin ja nauttikaamme vauvaelämästämme!
Nani76 ja Vilperi 18pv