nani76

samalla muistin ku ok:ta painoin



Meillä tykätään kans olla ilman vaippaa taikkaihan nakuselleen..silleen saa sitä nukkuma-aikaa siirrettyä, mutta täytyy olla aika tarkkana ettei mene yli..



Toinen juttu mikä just on in, niin nokkamuki ja kylmä vesi, toinen ihan ahmien juo! Ja ihan tohkeissaan ottaa mukin käteensä...voi sitä riemua!



Jooelista tuli muuten ihan iskän poika sen pöpön jälkeen! Mun katsetta kaihtaa ja ku tissilläki on niin se vaan hörpätään tyhjäksi ja katellaan samalla muualle...isille ollaan niin hymyä että!

Miten joko teillä hamutaan syliin, ojentaan esim käsiä " ota mut syliin" -tyyliin? Tää on sellanen juttu mitä Jooel tekee iskälle...Noh ihana kattoa ku ovat niin söpöjä yhessä! Ehkä mää sitte kohta taas kelpaan..Onkohan tää jokin niistä äitin poika/isän poika vaiheista, toivottavasti!

no nyt mää lopetan, menee niin alakuloseksi nää jutut ja omanapaseksi

Onneksi tuo pikkumies antaa noita ilonaiheita muiden lasten kans, ettei tää akka ihan harmaaksi muutu..



nani taas

Varoitan etukäteen..ei mitään iloista tekstiä!



Missäs kaikki luuraa?! Tuskinpa ulkonakaan ku tollanen myräkkä siellä käy, hyih, menee ihan luihin ja ytimiin..taas täältä töitten keskeltä pinoidun ku rupes hommat vähä ahistaan...



No on se vaan kiva että kilojen kanssa painivat muutki(sori iloisesta asenteestani), ihan kerkesin luulla ettei täällä muita ookkaan!! Mulla kyllä on joku morkkis noitten kilojen kans, masentaa ihan tosissaan ne ja sitte taas pitää syödä ku masentaa..kaikkia sitä nyt! Olen tosin yrittäny siis jättää nuo herkut pois...vaihtelevalla menestyksellä...mutta en kyllä mielestäni koko ajan puputa jotaki...hmmm...kummasti tuon puntarin lukemat vaan kasvaan (huono homma edes omistaa koko vehje)..onkohan puntari rikki/ patterit lopussa?!? =) varmaan joo =) Peiliin saa kyllä kattoa...mutta nälkä mulla on koko ajan...

vettä vedän kans litratolkulla päivässä...heti muuten ku Jooel imasee tisusta niin voi kauhee mikä jano iskee...tää oli mulle ihan uutta ku edellisten kans tätä janontunnetta ei ollu lainkaan, niin se oli kauheeta ku sai väkisin juoda, mutta eipä se imetys niin hyvin niitten kans onnistunukkaan..mutta samalla lailla kiloja tuli imetyksen aikana sillonki eikä niitä sen jälkeenkään lähteny saati sitte ku menkat alko...taitaapi olla 2-lk kroppa hah hah!



Tää on taas näitä päiviä ku ei huvita taas yhtään mikään...aamulla vedin kunnon itkutki...(ei varmaan tartte mainita että kävin puntarilla..) Kauppapäiväki ois, kukaan ei halua lähtä mukaan mutta jokainen joka jääkaapin aukasee niin sanoo ettei täällä oo mitään! Niinpä niin..itekseenhän ne ruuat sinne aina ilmestyyki..voi voi pitäsköhän suosiolla mennä nukkumaan...noh lähdempä tästä ainaki valittamasta..ettei tää olotila tartu muihin...SORIII!



masentava nani76 ja lapsukaiset

Eli Makkonen kiitoksia etukäteen jos lisäät meidätkin (otin oikeuden omiin kätösiini ja kopioin Helmielinan tiedot kans, sori toivottavasti et tykkää huonoa)

Eli nää tiedot oli tuossa edellisessä esittelypinossa alimmaisena, oli ilmeisesti vahingossa jääny pois, joten tässä ne on nyt ettei jää matkasta pois =)





Nimimerkki: nani76

Oma ja miehen ikä: 31v ja 33v (kohta 32v ja 34v)

Paikkakunta: Päijät-Hämeessä asustellaan

Lasten iät: Pojat 02/95, 08/99 ja 08/07

Yritys aloitettu / aloitetaan (jos tiedossa ): tjot tyylillä mennään, imetetään vielä, muttei muuten ehkäistä =)





Nimimerkki:helmielina

Oma ja miehen ikä:minä 31, mies 29

Paikkakunta:Päijät-Häme

Lasten iät:11/99, 06/02, 10/04

Yritys aloitettu / aloitetaan (jos tiedossa ): ensi kesänä



Pitkään tätä on harkittu, ja nyt on tultu siihen tulokseen että neponen saapi tulla vuonna 2009 jos on tullakseen=) Meillä tuo mies on ollut se taivutteleva osapuoli, ja mulla on mennyt tässä puolitoista vuotta ajatukseen totuttautumisessa... Mutta nyt siis on sovittu että kumit lentää nurkkaan ensi kesänä!

-helmi-

Eli kohtalotoveria löytyy..



Olen kohta 32v ja olen sairastanu migreeniä jo 20v ja aurallista sellaista. Kärsin taudista itsekseni vuosia ennen kuin uskalsin uudemman kerran lääkäriin ja neurologille (eka kerran kävin silloin lapsena ja disperiiniä käskivät ottaa :/ eivätkä ottaneet tosissaan) Se mikä mut lääkärin sai oli se että kohtaukset tulivat vähintään viikoittain ja elämä oli aivan kauheaa. Neurologi tutki ja olin ihan selvä tapaus. Lääkityksenä oli päivittäinen esto ja täsmälääkkeet.



Vauvaa ku aloin kuumeilemaan jätin lääkkeet pikkuhiljaa pois kokonaan. Vauvan kaipuu oli niin kovaa että uskalsin siihen ryhtyä, toiseksi lääkityksestä seurasi muita ongelmia mulle. Migreeniä sain lievennetyä ruokavalion muutoksella, eli itselläni auttoi se että vähensin hiilihydraattien (=valitsin matalahiilihydraatti pitoisempia ruokia) ja sokerien määrää. Eli käytännössä se tarkoitti sitä että sellasia verensokerin nousun ja laskun piikkejä piti/pitää välttää. Tällä tavoin sain myös migreenistäni pahimmat piikit pois ja pahimpia kohtauksia tulee enää vain noin kerran kk.



Vihdoin 3,5v kuumeilun jälkeen raskauduin. Alkuraskaus meni pahoinvoidessa ilman migreeniä. 12 rv:n jälkeen alkoi jatkuva migreeni, se ei ollut sellaista ku kohtauksessa on vaan sellaista josta ne pahat piikit on pois. Pää oli koko ajan kipeä mutta pärjäsin levolla ja pimeässä (meillä kotona oli viime kevät verhot koko ajan kiinni) ja panadolia otin vain ku oli pakko eli minä sisulla sinnittelin koko raskausajan ilman mitään muuta lääkettä.



Olen lääkeaineallergikko (asa+bentsoaatti) joten en voi käyttää edes mitä tahansa ja tän vuoksi olen yrittänyt käyttää kaikkia lääkkeitä vain pakon edessä etten tulis niillekin yliherkäksi. Eli jos nyt tästä jotain selkoa tulis niin olen yrittäny (kun migreenilääkkeet jätin pois) olla mahdollisimman vähällä särkylääkityksellä, panadolia otan ku on ihan pakko ja koska tiedän milloin kohtaus tulee niin ennakoimalla sitä pystyn aika pitkälle olemaanki ilman lääkkeitä. Mutta tämä on kyllä aika pitkän ajan työn tulos!



Tiedän että äidin huono olo = vaavin huono olo, että sillä selitetään se miksi myös raskausaikana joitain migreenilääkkeitä lääkärit määrää. Mää oli niin hermoheikki etten tohtinu aatellakkaan että oisin uskaltanu jotain ottaa. Mutta aika hyvin pärjäsin noin tai oikeastaan pakotin itteni siihen.

Hankalaa jatkuvassa päänsäryssä oli se että edellinen raskauteni päättyi rv32 pahaan raskausmyrkytykseen, ja tässä raskaudessa ku niitä oireita sitte tarkemmin seurattiin niin ei tuota päänsärkyä voitu oireena pitää mikä taas yleensä myrkytyksen oireita on tai ite tiesin että tää särjy ei ole sitä, mutta hoitohenkilöt jotku eivät meinannu todeksi uskoa. Eli migreeniä sairastavana kyllä tiedän eron näissä kahdessa säryssä....



Tuossa oli nyt se mitä omalta osaltani voin kertoa ihan omasta kokemuksestani siis. Kauhean sekavaa tekstiä tuli mutta toivottavasti jotain selvää siitä sais...Kaikilla ei tuokaan homma toimi ja ilman lääkkeitä ei voi elää. Keskustele oman lääkärisi kanssa, jos vähäkään epäilet omaa jaksamistasi! Onnea matkaan täältäkin!



Nani76 kera poikakatraan (12v,8v ja 5,5kk)

Ihanan valoisaa ulkona, kerkes tuo ainainen loska, sade ja pimeys jo viedä multa ainaki veronsa! Mutta jospa tää tästä aukenis!



Oikein paljo onnea 3_x_äipälle! Ihania uutisia todella! Mulle oli kyllä kans ihan uus raskausoire tuo sun tavaroiden tiputtelu. Mulla on ne ihan tavikset ollu :)



Pearl73: Kauheeta menettää pikkunen noilla viikoilla tai yleensäkin koskaan! Keskenmeno tuntuu aina pahalta, itelläni ne ovat menneet (2x) kesken jo alkuviikoilla, silloinki kyllä tuntu että maailma romahtaa.

Saanko kysyä mikä tuo ulseratiivinen koliitti on? En ole koskaan kuullut moisesta. Onneksi saitte luvan uuden yrittämiseen, kovasti pidän peukkuja teillekin kuten kaikille meille muillekin!



Sani-74: Ihanaa että löyty joku jolla sama ongelma! Vauvapuolella on galluppi just tuosta ja tuntuu että olen koko pinossa ainut jolla tällasia ongelmia! Mun siskoki ihan kuihtu silmissä ku imetti, eli ei taida olla sukuvika...rupeaa potuttamaan aika lailla tää läskin höllyminen ja ku en uskalla aatellakkaan mitään painonpudotusta ku sain tuon imetyksen kunnolla tän kans sujumaan!



Marrasmammalle voimahalit täältäki! Tämä vauvaprojekti (joka päikkäreillään tuhisee) ootatti siis sen 3,5v jolloin kerkes aika monet menkat tulemaan ja ne mää kyllä kerkesin muutaman kerran kiroamaan alimpaan suohon, mutta vaikka ne menkat sitte jäi pois, niin ei se sitte mulla tarkottanukkaan että olisin ollut raskaana ei, vaan pitihän mun kropan ruveta temppuilemaan ongelmillaan...ja silloin kerkesin jo toivoa niitä menkkoja takasi että silloin ainaki tiesi että kroppa toimii jollain lailla ja että se vauva ois ees mahdollinen...Mutta toivotaan että sulla se ens kierto ois " se" kierto!



Mutta palailen töihin tässä ku ukkeli nukkuu! Siis olen yrittäjä joka ei edes tunne sanaa äippäloma (VALITETTAVASTI)! Ja hommia on pakko välillä aina puurtaa vaikkei vois vähempää kiinnostaa...



Mutta pidetään peukkuja ylhäällä ja plussatuuli puhureita!



Nani 76 ja Jooel 5,5kk