Minea92071
Seuratut keskustelut
Kommentit
Heippa,
Itse olen ollut italialaistaloudessa kaksi kertaa vieraana ja itse ollut emäntänä italialaisille.
Minun kokemukseni mukaan juustohöylä on ollut kaikkein hauskin ja myös hyödyllisin lahja. Italiassa on tottuttu usein leikkaamaan juusto veitsellä, mutta juustohöylän käytön oppivat nopeasti. Ja kun minun luonani siitä niin pitivät niin ostin vieraille oman juustohöylän. Oikein Fiskarsin niin oli sitten suomalainenkin niin toimi ns.tuliaisena/muistona Suomen matkasta.
Kaikki mustikalliset jutut olivat myös suosittuja minun vieraideni, ja kuulemma myös sukulaisten keskuudessa. Jos pystyt tekemään itse mustikkapiirakan ja pakkaamaan sen matkustuksen kestävästi niin vie vaikka sitä.
Suklaatahan italialaiset syövät ihan aamupalaksikin ja nutellaa on kaikkialla, niin jotain suklaista. Ihan perinteinen fazerin sininen on varmaan turvallinen valinta. Ja toki nuo täytetyt konvehditkin.
Kekseistä tuntuvat italialaiset myös tykkäävän niin jos paikkakunnallasi on esimerkiksi on perinteinen keksi tai pipari niin ehkä niitä? Minun tutut italialaiseni söivät keksejä usein maidon kanssa ja paljon! Suklaapisara-pussi meni muistaakseni kolmessa päivässä vaikka ohjelmaa oli kodin ulkopuolella :)
Tölkissä oleva hirven tai karhun tai poron liha voi olla pieni eksoottinen lisä myös. Kannattaa kuitenkin ottaa ennen itse selville ja vaikka testata erilaisia tapoja käyttää tuota lihaa, ettei tule nolo tilanne kun italialaiset kysyvät että miten tämä valmistetaan ja miten käytetään jne.
Paras tuliainen on kuitenkin iloinen, kohtelias vieras joka maistaa kaikkia isäntätalouden ruokia ja kehuu niitä.
Blondcherry, onnea! Tärppäsi sitten kuitenkin jo! Me täällä pidetään peukkuja jatkoon. Muista olla liikoja stressailematta. Minä täällä ruudun tällä puolen oikeesti hymyilen kun tulee hyvä fiilis teidän puolesta :)
Mulla kroppa selkeesti tajuaa jo etten syötä sille enää hormoneita. Alavatsaa tässä koko viikon melkeen vihlonut ja pistellyt oikealle painottuen ja tuntunut painetta. Eilen ja tänään jopa ollut nännit todella arat ( joko jotain hormonisekoilua tai liian innokas isäksi haluava mies). Hyvä fiilis kun ei ainakaan tunnu että kroppa olisi ihan unessa eikä yhtään kartalla. Ovista olen jopa koittanut tikutella mammaksi.fi:n tikuilla alkuiltoina muttei ole tikkuun tarttunut..parina päivänä jäi välistäkin kyllä testailut kiireiden takia. Jos ovis oli niin siihen sopivat kivut ainakin tässä nyt puolessa välin kiertoa, oli vaan nopea lh-huippu kun ovistikuissa oli aina vaan hailakkaa viivaa eli nega nekin.
Onko teillä keksitty jotain uusia juttuja makkarihommiin jottei seksistä tule pakkopullaa hedelmöitystarkoituksella?
Megan, älä vaivu vielä epätoivoon luomuna plussaamisen suhteen. Minusta ainakin on alkanut tuntua, että naisten kroppa on äärimmäisen monimutkainen koneisto joka voi yllättää vaikeudellaab mutta myös helpoudellaan. En voi sanoa et tiedän miltä susta tuntuu koska me olemme niin alussa vasta yrittämisen kanssa, mutta anna vielä hetki luottoa sun kropalle.
Blondcherry, harmi ettei ne alkanutkaan :( Miten runsasta sulla yleensä on? Jos nyt olet vaikka vain syönyt ja stressaillut eri tavalla? Kai ne pienetkin tuhrut lasketaan kun tulivat vielä oikeaan aikaankin :) Jos työstressi verottanut vaan kohdun limakalvon kasvua?
Saisitkohan pidettyä itsesi kiireisenä (lähinnä ajatukset muualla -tyyppisen kiireisenä) vklopun ja heti kun herra tulee kotiin niin tikkua peliin.
Olen koittanut etsiä tietoa muutenkin tuosta että mikä kaikki vaikuttaa vuodon määrään/"vauvan kasvatusalustan" laatuun ja määrään. Söin eilen pienen lautasellisen punajuuren viipaleita ja leivällä maksamakkaraa jotta saisin rautaa ja ainakaan kroppa ei pidättelisi limakalvon määrässä sen takia että olisi verta liian vähän tai jotain. Kuulostanpa hölmöltä mutta minkäs teet.. Foolihapot ja Gele Royalet myös otettu käyttöön jokin aika sitten.
Kiitos Papu82 :) Ja onnittelut lapsosesta!
Tosiaankin, lapsia saadaan, ei niitä vain niin tule.
Meillä homma tosiaan alkutekijöissään, mutta päätettiin jo seurustelun vakavoiduttua että lapsien aika on vasta kun ollaan varmoja. Tavallaan tuntuu paremmalta aloittaa yrittäminen silläkin uhalla että kestää pitkään saada lapsi kun ollaan varmoja että me olemme valmiita. Vaikka kyllähän yllätyslastenkin vanhemmat hommaan oppii jne..
Ei ole kyllä mitään Ikean huonekalujen rakentamista tämä, että muutamalla suuntaa-antavalla ohjeella päästään loppuun asti ja maalaisjärjellä pärjää, vaan onpas tämä jopa yllättävän monimutkaista, aika rakettitiedettä näiden hormoniasioiden kanssa.
Varmasti jos olette yhdessä puhuneet tuosta vauvan tervetulleeksi toivottamisesta, niin mieskin asiaa varmasti ajattelee. Kannattaa ehdottomasti antaa hänelle kaikki mahdollinen aika miettiä asiaa. Kun molemmat ovat itse todenneet itsensä valmiiksi niin väittäisin että suhdekin lujittuu ja koko prosessi on mukavampi kun ei ole epäilyksiä puolin tai toisin asioista.
Miehelle voi myös ihan painostamatta kertoa elämäntosiasioita koskien raskautta. Itse väittäisin sen auttaneen meillä kun alettiin tarkemmin asiaa tutkimaan. Voi tulla keskenmenoja ja plussaamisessa saattaa mennä pitkäänkin. Mutta yrittämistä ei silti minun mielestäni kannata tai saa aloittaa yhtään ennenkuin molemmat ovat valmiita. Miten kauan vauvaa sitten joudutte odottamaan yhdessä, ei voi tietää mutta koska kuitenkin rakastatte toisianne ei teillä luulisi ainakaan huonommaksi asiat menevän :)
Itse siis olen ollut mieheni kanssa noin kolme vuotta ja yritys aloitettu. Ikää on kyllä jo 25 ja koulut käyty, töitäkin välillä. Miehelläni töitä on vakituisemmin sentään :)
Ei se ikä minusta nyt ole tärkein asia Mariam 94 ainakaan vielä 15vuoteen. Olet kuitenkin vielä nuori. Ja sanon tuon siis ihan vain hedelmällisyyttä ajatellen, en kritisoiden kypsyyttä tai epäkypsyyttä mahdollisena äitinä. Itse vielä ei-äitinä uskallan sanoa että isoin osa kypsyyttä tulee raskauden ja vauvan saapumisen myötä. Ennen raskautta täytyy olla vain aito halu ja valmius sitoutua oikeasti.
Eli mun vinkkini olisi että anna miehelle aikaa. Jos on sukulaisjuhlia, pyydä pidellä sukulaisten pienokaista. Miehet on visuaalisia tyyppejä.. ;)
Lisäksi, nauti vauvakuumeesta! Pysy positiivisena. Sellaisena olisit äitinäkin hyvä. Kun alatte yrittämään niin yksin vauvakuumeilun aika on silloin ohi. Ja se aika ei tule IKINÄ takaisin. Vauvakuumeilu on kutkuttavaa ja haikeaa.