Minä olen vaan niin hyvä

Vierailija kirjoitti:

Konkka, hippa, tervapata. Sitten oli vielä sellainen jonka nimeä en muista. Seisottiin useamman mtrin etäisyydellä muista leikkijöistä ja tikulla piirrettiin maahan "omamaa". Juuri ja juuri jalkapohjien kokoinen. Kaveri pyrki tikkua heittämällä hävittämään sun maan. Leikin alussa siis maa-alue kasvoi, kun torjumalla heitetyn tikun ja mittaamalla sen etäisyyden omaan maahan sai lisää sitä omaa maata, mutta maapläntin koon kasvaessa sen varjelu heitetyltä tikulta vaikeutui. Voittaja oli se kenellä oli leikin päättyessä suurin läiskä omaa maata.

Meillä leikittiin vähän samankaltaista leikkiä, jota kutsuttiin "maaksi". Siinä kaikilla oli oma pala maata ja sitten valikoitui yksi, joka sai valita kenen "maahan" heittää kepin. Samalla hetkellä, kun keppi irtosi heittäjän kädestä, niin kaikki muut paitsi se, jonka "maahan" keppi oli heitetty juoksi niin kauas kuin ehtivät ennen kuin "uhri" koski keppiin ja sanoi jotain, en muista mitä. Sitten "uhri" yritti heittää kepillä jotakuta (jos onnistui väistämään keppiä, heitetty sai vallata heittäjältä maata), yleensä sitä, jonka "maa" oli oman "maan" vieressä, jolloin pystyi helposti lisäämään oman "maan" pinta-alaa. 

Saattaa olla, että puhuimme samasta pelistä, tuon kepin torjuminen kuulosti vain vähän oudolta.