MicMac

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, parempihan se on antautua kuin tulla suoraan ammutuksi.

Sanoinhan jo viikkoja sitten, ettei Venäjä ole edes vielä kunnolla sotaa aloittanut.

Ja armeijan kehnoksi sanottu "menestyminen" johtuu siitä, kun siellä on kaikkein heikoimmat sotilaat, köyhiltä seudulta tuodut osaamattomat ja harjoittamattomat.

Moskovalaisia sotilaita ei edes vielä ole sodassa käytetty.

Heidät säästetään siihen, kun tarvitaan kunnollista voimaa, taitoa ja osaamista.

Ketä vastaan se sitten tarvitaankin...?

Tumpulat, rimpulat, suhmurat ja änkyrät - paljon on Venäjällä ammuttavia, mutta eipä taidoilla häikäise. Taitaa olla se ja sama kuka siellä on liikkeellä.

Rauhan aikana myrkyttäjiä ja ikkunasta tuuppijoita ovat ja samalla sodan ajan tumpeloita. No, parempi niin.

Minun oppilaitoksessani on eri tutkinnoissa erilaiset käytännöt.

Sote-alalla (johon omani kuuluu) ei sallita yhtään ylimääräistä. Tutkinnossa on 15 op verran tilaa valinnaisille ja that's it. Campus Onlinessa voi toki tehdä kursseja, mutta jos ne kirjauttaa itselleen, niin menevät tuohon 15 op:een.

Sitten taas teknisellä alalla saavat tehdä runsaastikin - MUTTA tässä voi olla nyt se harha, että ehkä muissa tutkinnoissa on enemmän valinnaisia opintopisteitä ja ehkä kieliopinnot ja Campus Online -kurssit mahtuvatkin niihin?

Kaali:

- Viipaloi n. sentin paksuisiksi viipaleiksi, kevyesti öljyä pintaan ja suolaa + pippuria, halutessa sitruuna/limemehua; myös sitruunapuppuri käy. Grillaa tai paahda uunissa ylätasolla n. 10 minuuttia (vahdittava eli kun alkaa kulmat saada väriä niin pois). Varhaiskaali erityisen hyvää tähän! Sopii melkein minkä vaan proteiinin kanssa.

- Juustohöylällä suikaletta, käännellään öljyssä pannulla, sekaan hunajaa, meiramia ja soijakastiketta ja tilkka vettä. Annetaan muhia aivan pienellä lämmöllä TAI voi laittaa muun kokkauksen jälkeen uuniin jälkilämpöön. Saa olla vaikka 3 tuntia pyöristymässä maut. Meillä tämä on lihamurekkeen tai possunsuikaleitten kaverina. Jos tehdään pannulla, saatetaan laittaa viimeiseksi vartiksi - puoleksi tunniksi makkaraa sekaan, esim. chorizonakki todella hyvä tähän.

Porkkana:

- höyrytä viipaleina, sekoita kuumat viipaleet voihin, jossa on tuoretta timjamia ja sitruunaa - ihana kaikille aisteille! Sopii esim. paistetun kuhan kylkeen todella hyvin.

- raasteena suolaiseen leivontaan, esim. sämpylöihin ja piirakkataikinaan mukaan; pastakastikkeeseen, lihamurekkeeseen, haukimurekemassaan...

Lanttu:

- keitä/kypsennä uunissa -> soseuta -> rieskaan tai perunan kanssa soseena puolet ja puolet. Sose käy rasvaisen possun kanssa ihanasti, esim. joku kassler.

- Ohuita viipaleita, esim. juustohöylällä -> paista kuivalla pannulla (tai suoraan hellalla jos valurautalevyt) rapsakaksi, kasta voisulaan ja reuna vielä suola-astiaan ja on maailmanluokan sipsi! Uunissakin onnistuu, mutta on tarkka ettei pala.

- pekonisilppu + lanttusuikaleet + ruisleipäsuikaleet folioon, mukaan pippuria ja suolaa ja piiitkä kypsennys. Semmoinen lanttukukon versio hätäisille, mutta on hyvä!

Korona-ajan etäloikka tulee muuttamaan peruuttamattomalla tavalla todella monia asioita yhteiskunnassamme, ja on osin jo muuttanut.

1) Oppilaitokset joutuvat pakosti väljentämään ja monipuolistamaan opetusmuotoja tai opiskelijat äänestävät jaloillaan ja rahoittajat lompakoillaan

-> se oppilaitos, jossa voi opiskella laajimmalla elämäntilannekirjolla, tuottaa eniten valmistuneita ja saa siten rahoitusta ja sinne hakeutuu laajempi kirjo opiskelijoita eli paljon niitä, joilla on motivaatio ja kyky opiskella,  mutta esim. maantiede ja perhetilanne rajoittavat.

2) Opiskelijat eivät voi laskea sen varaan, että on jokin (oppilaitoksen tarjoama) struktuuri, joka automaattisesti johtaa heidän a) tiedon ja totuuden, b) vertaisten ja c) työmahdollisuuksien luo. Kun hahmotetaan, että jokaisen on itse kannettava päävastuu oppimisesta, verkostoitumisesta ja opitun hyödyntämisestä, huomataan, että on merkitystä sillä, missä toimii. Eli lähitoteutuksilla on suuri merkitys verkostoitumisessa, samoin vapaa-ajan valinnoilla ja järjestöaktiivisuudella. Työpaikkan voi saada vain sieltä, missä se on.

-> Koulutuksen merkityshän on oikeastaan siinä, mitä se tuottaa yhteisölle. Vasta lähitulevaisuudessa aletaan nähdä, onko lopulta enemmän nuupahtaneita vain osallisiksi nousseita, enemmän MT-syistä eläköityjiä vai periferiaan itsensä työllistäviä ketterän koulutuspolun käyneitä.

Mahdollisuus on valtavaan parannukseen ja toisaalta hurjaan romahdukseen yhteiskunnallisesti ajatellen. Jos olisin kuntapoliitikko, niin panostaisin siihen, että kunnastani olisi helppo sukkuloida yliopistio- tai AMK-paikkakunnalle ja pyrkisin lisäämään kouluttautumista omalta paikkakunnaltani käsin. Tekisin kaikkeni edistääkseni harjoittelujen onnistumista paikkakunnallani ja markkinoisin "kylääni" laajasti eri oppilaitoksissa.

Mutta kun en ole poliitikko, niin en tiedä miten kentällä toimitaan.

Itse olen sekä opettaja että opiskelija ja nauttinut ja hyötynyt sekä etä- että lähiopetuksesta. Ja sekä opetettavissani että kanssaopiskelijoissa on niitä, jotka surutta käyttävät etäilyä venkoiluun ja toisaalta niitä, jotka tarkoituksenmukaisesti yhdistävät etäilyn ja läheilyn mahdollisuuksia muuhun elämäänsä.

Tuli tuossa yhden hässäkän tiimoilta järjestettyä ruokakomeroa ja vähän kotivaran nimissä sitten tarkastelin myös.

Meillä on vettä aina muutama n. 5 litran tonkka, ihan niitä perus mitä saa kaupasta. Otetaan semmoinen aina kesällä autoon varavedeksi; säilyy raikkaana kun on avaamaton. Ja myös siksi on kotona, jos putkistossa on jotakin häikkää. Tuli tavaksi, kun äitini asuinpaikalla oli parin vuoden ajan monta kertaa pulmaa putkistossa ja veden saatavuus ja laatu ailahteli. Silloin aina otettiin 3-4 pönikkää mukaan, että pystyi keittelemään kahvit ja makaronit ym. VARATKAA VETTÄ SE MUUTAMA PÄNIKKÄ, ei maksa paljon ja niistä saa hyvät astiat kun juo. Teollisuuden pakkaama vesi on ihan eri luokkaa säilyvyydeltään kuin itse tuusattu pakkaus.

Ruokaa meillä on aina reilusti kotona, mutta kaikki ei sovellu kaikkiin tilanteisiin. Oikeasti poikkeustilanteessa toimivaa meillä on mm. pähkinät, näkkileipä, tonnikala, iskukuumennettu maito, kaupan kiisselitetrat,  mehut, suklaa, puurohiutaleet (maidon tai kiisselin kanssa). Voita on aina pari pakettia. Porkkanaa, omenaa, kaalia yms. on vähän vaihtelevasti eli sitä ostetaan aina reilusti, mutta syödään nopsaan pois. Hyvällä säkällä olis just kylmiö täynnä, kun "pommi osuisi", p*skasäkällä olisi ei-oota tai pelkkää perunaa, joka ei kypsentämättä ole kovin kiva ruoka. Jogurtit ja vastaava jääkaapista suoraan syötävä olisi hyvänä lisänä alussa, mutta ei niitä tietysti kovin moneksi päivää olisi, jos ns. oikean ruoan tilalla syötäisiin  noita.

Jos olisi paettava kotoa, se olisi käytännössä pähkinäkuuria, voita ja näkkileipää ja ehkä hedelmää.

Kaikki nämä onnistuu myös kerrostalossa ongelmitta.