MicMac

Tietotekniikka? Tai tietojärjestelmätiede? Voit tehdä matikan ja tilastotieteen perusopinnot ja hakea pääainepaikkaa myöhemmin.

Tarkista, näihin oli joskus jatkuva haku Jyväskylän yliopistossa.

Jos menee ensi syksyyn aloitus niin matikka on helppo sisäänpääsyaine. Opinnot sitten ei niin helppoja ole...

Mukana!

Mulla on pudotettavaa reilusti, otan tämän ketjun aloituspisteeksi ja jatkan jos muut pääsevät maaliin ennen minua.

Maaliskuu:

- sali + crosstrainer 3*vko

- uinti tai ulkoilu yhteensä 4*vko

- varsinaisten aterioiden kanssa ei leipää

- päivittäin rasiallinen marjoja pakkasesta

- töihin keitetty muna ja pähkinöitä välipalaksi

Katsotaan miten näillä menee kuukausi. Vaakaakin voin käyttää, mutta ehkä parempi mittari on farkut.

Tsemppiä kaikille, minä menen sinne salille nyt.

Taviskamaa.

Marimekko, Zizzi, Nanso, perusketjujen vaatteita.

Ulkovaatteet Tretorn, Didriksson.

Kengät Viking, Janita jne.

Minulla ei ole omaa elämää koskien erityistä katumuskohdetta.

Mutta olen kaksi kertaa tehnyt valinnan, joka on osaltaan vaikuttanut ihmisen kuolemaan. Niissä tilanteissa toimisin toisin, jos voisin.

Ensimmäinen oli puolituttu pariskunta, joka halusi kyydin kotiin baarin jälkeen. Nainen kuiskasi pihassa, että odottaisin häntä, hän tulisi takaisin. Odottelinkin hetken, tulkitsin kännipuheeksi kun ei näkynyt.

Nainen oli laittanut siskolleen viestiä, että pääsee minun kyydillä siskon luo. Myöhemmin toisen viestin, että olinkin häipynyt. Oli soittanut poliisinkin.

Mies pahoinpiteli naisen erittäin pahasti. Nainen oli poliisin tullessa elossa, eli itse asiassa useamman viikon mutta oli sairaalassa. Hän kuitenkin menehtyi ainakin välillisesti pahoinpitelyyn.

Toinen kerta tapahtui ulkomailla. Iäkkäämpi suomalainen mies bongasi minut kaupungilla ja pyysi apua. Pystyinkin auttamaan usean asian suhteen, kielimuuri ja mielentila olivat miehen pahimmat esteet ja sen kieliasian suhteen minusta oli apua.

Mies kertoi ajatuksiaan, hyvin mustia ja itsetuhoisia. Lähti kanssani sairaalaan, kun pyysin. Ensin olimme väärässä paikassa ja lopulta kun pääsimme oikeaan paikkaan, löytyi sieltä suomea osaava hoitaja. Tälle mies kertoi voinnistaan huomattavasti kevyemmin kuin aiemmin minulle. Kuuntelin vieressä (mies halusi että olen siinä) ja mietin, pitäisikö sanoa että oli aika paljon hevimpää ne aiemmat jutut. En kuitenkaan sanonut mitään.

Mies lähti samaa matkaa minun kanssani pois sairaalasta. Saatoin hänet majapaikkaansa, emmekä enää tavanneet. Jonkin ajan kuluttua sain tietää että hän oli tehnyt itsemurhan aika pian erottuamme.

Tieto tuli minulle vahingossa - hän oli tyhjentänyt puhelimensa muistion ja siellä ei ollut kai juuri muita numeroita kuin minun.

Tuli mieleen, että olisi pitänyt vaan kertoa sille hoitsulle miehen ajatukset tarkemmin.

Eikös ne ole taas olleet jollain lailla muotiakin jossain vaiheessa?

Ja ei muuta kuin vaan laukku vyötäisille, jos siltä tuntuu! Pesetat yhteen taskuun, tilpehöörit toiseen ja kahta kättä heilutellen vaan vamos vamos!