MicMac

Oisko Aida Ceiväs?

Vieraana havaittua:

- Moderni valaistus keittiössä usein hankala. Esim. täyskiiltävä kaappi heijastaa ledit "laserina" silmään tietyissä kulmissa. Siis sen ajan ilmiö, kun keittiöön laitettiin jokaisen oven päälle semmoinen tuntosarvilamppu. Joskus 15 v sitten ehkä.

- Toinen modernin valaistuksen ongelma on välitilan valaistus; usein taas se laser iskee, kun terävä valoo heijastuu kiiltävästä pinnasta.

- Liukuovikaapit eteisessä ainoana säilyttimenä. JOS koko huonekorkeus saman oven takana, niin ne ylimmät hyllyt ruukaavat olla aikamoisia rytöpesiä. Ja tunkkaisia ovat kuin mäyränkolot, jos sinne sullotaan kosteana takit. Ja kengät haisemassa siellä alla. Hyh!

- Laattalattia vanhassa talossa, ainakin suuret laatat. Alusta ei tue eikä ole riittävän tasainen -> lattialle putoaa aina jotain ja laatat halkeilevat ajan saatossa. Epäsiistin näköistä ja joskus vaarallistakin. 

Jos on uusi ope, niin onko tullut eläköityneen tilalle? Tai onko lapsilla ollut vanha ope aiemmin? Jos on, niin uusi varmaan tasapuolisemmin opettaa ja testaa eri osa-alueita.

Luokkien välillä on huomia eroja. Pidän usein saman tai melkein saman kokeen rinnakkaisluokille. Jollakin luokalla heikoin voi olla 7,5 ja toisella paras 8. Minulla on paljon erikoisluokkia (liikunta), ne tuppaavat olemaan akateemisesti hyviä. Oppilaat valitaan kutosella ja opintomenestyskin vaikuttaa. Näillä luokilla seiskapuolikasta peitellään kavereilta, rinnakkaisluokalla se voi olla rankan jeeeeeeeeessssss-revityksen paikka.

Luokkiin tulee omanlaisensa kulttuuri; joillakin luokilla tekevät huikeita lisäjuttuja oma-aloitteisesti, vaikkapa lisätekstien sanastoa hyödyntävä näytelmä ja videoivat sen. Toisella luokalla tekevät "pakollisen", ei muuta.

Kokeessa ne enemmän töitä tehneet saavat melkein aina parempia numeroita.

Enkkua sotkee kyllä paljon myös koulun ulkopuolinen maailma; aina on oppilaita, joilla on kotona enkku käytössä. Heille saattaa kymppi tupsahtaa ihan itsestään.

Minua ei haittaa jos tissuttelevat paljonkin, mutta eivät silloin kun lapsi on heidän vastuullaan.

Käytännössä en antaisi hoitoon.

Älä eroa ainakaan vielä. Olen itse naimisissa ja olisin kyllä mielettömän pahoillani, jos kuvailemasi herkkupala irtoaisi vapaille markkinoille niin, että itse olen varattu.

Siitä sohvan haisemisesta sen verran, että haisteletteko heti kun nousette vai onko siinä jokin aikamäärä, jonka jälkeen on vielä tuoksun tunnuttava? Voisitko ajatella parisuhdetta sellaisen ämmämäisen vätyksen kanssa, joka sortuu huljuttelemaan alapäätään arjen hulinoissakin?