MicMac

Kotka: satanut useamman tunnin, märkää rännän ja lumen välimuotoa. Muutama sentti höttöä.

Näkyvyys huono.

Minäkin olen työstäni pitävä opettaja.

No ensinnäkin omistajan kustannuksella piski piikille.

Sitten varmaan kannattaa vähän mustamaalata omistajaa, että alueen koiraskene tulee tietoiseksi tyypistä. Sijaishoitajan kannattaa jatkossa funtsia millaisia koiria ottaa hoitoon; liian vaikeat pitää skipata.

Minun ei ole ns. pakko käydä töissä rahan takia. Käyn silti.

Joskus mietin, onko väärin viedä se työ joltakin joka tarvitsisi rahat. En koe niin: teen työtä juuri niiden oppilaiden kanssa, joista useimmat opettajat haluavat eroon.

Varakkuuteni ei näy ulospäin kuin satunnaisesti korujen muodossa tai kalliina vaatteina. Auto on Kia 😂 ja koti perusosake kerrostalossa.

Kiitos nauruista, aiemmat kommentoijat :)

Omia noloja tilanteita:

1: väärä kutsu haastatteluun

Minut on kaksi kertaa kutsuttu haastatteluun niin, että minua on luultu toiseksi henkilöksi. Eka kerralla oli tarkoitus kutsua paikan keskitason pomon lapsi, ilmeisesti aika sama nimi. Haastattelija suu auki äimisteli, miten "Peralla" on jo tuon ikäinen lapsi. Ihan kysyi, olenko "Peran" lapsi ja sillä perusteella pystyni sitten puhelinluettelosta selvittämään kuka tämä herra Pera oli.

Toisella kerralla oli jotenkin mennyt ihan sekaisin paperit ja minut kutsuttiin aivan eri alan haastatteluun, kaupungille kuitenkin. Ihmettelin, kun open hommiin haastatellaan keskussairaalalla, mutta ajattelin että sinne mennään minne kutsu käy. Haastattelijakööri oli kai helpottunut, kun saivat pienen tauon kesken rumbaa. Mutta kyllä ne vähän ruotsiksi katsoivat, kun kerroin missä olen opettanut jne. "Ja jos sitten se hoitoalan kokemus, aloitetaan viimeisimmistä." "En ole ollut jos ei lasketa lukiolaisena vanhainkodilla." Jäätävä hiljaisuus.

2: valepieru

Leväperänä sain tehtyä semmoisen vakuumin muoviseen kuppituoliin ja kun nousin, niin tuli törkeä pärinä kun ahteri irtaantui istuimelta. Hävetti aivan helvetisti. Mulle on muuten sama käynyt verenluovutuksessakin kerran. Silloinkin hävetti :D

3: Lounashaastattelu

Haastattelijat sanoivat, että voidaanko mennä lounaalle ja samalla tehdä haastattelu. No tottakai. Otin sitten siitä linjalta jotain mitä lie mättöä ja kassan kautta. Haastattelijat ottivat itse jotkut espressot ja konvehdit. Voi p*le, että oli mahtavaa sylkeä raastetta ja kiusausta pitkin seiniä ja setvittää niitä näitä. Tyypeillä mokat juotuna ja konvehtipaperi rutattuna, meikäläisellä muussit ja soossit kukkuroillaan. NO-LO-A!

En saanut varsinaisesti mitään paikkaa, mutta tuonne lounaspaikkaan sain eri homman.