MelinaH

Heippa kaikki! Oon jonku aikaa jo täällä lukenut teidän ketjua, mutta en ole uskaltanut liittyä joukkoon. Olen siis 23v ja mieheni pari vuotta vanhempi. Ollaan puhuttu vauva asiasta jo pidempään. Viime keväänä/kesänä sitten tulin raskaaksi vähän sen jälkeen, kun olin minipillerit jättänyt. Olin 6 viikolla raskaana, mutta se meni sitten juhannuksen tienoilla kesken, joka oli todella kova pala minulle. Vauvakuumetta olen potenut varmaan jo 2 vuotta, mutta ollaan odoteltu kun miehellä opiskelut kesken. Keksenmenoni jälkeen meni muutama kuukausi sumussa ja menkatkin piti käynnistää Terolut kuurilla, kun niitä ei alkanut näkymään...

Henkisesti keskenmeno oli todella rankka kokemus, joka on on mielessä vieläkin vahvasti. Ehkä raskainta koko asiasta teki vielä se, että serkkuni ilmoitti suvulle että on raskaana 6 viikolla, kun olimme mökillä juhannuksena. Kun samaa aikaa itse pohdin vielä menikö oma raskauteni kesken. Keskenmenon jälkeen minulla kyllä tuli jostain syystä tunne etten haluakaan vielä lasta ja en ollut jotenkin yhtään oma itseni muutamaan kuukauteen.

Nyt kuitenkin viime aikoina tullut se tunne takaisin, että haluaisinkin vauvan ja haluan olla äiti. Mieheni on ollut ihana ja tukenut minua aina ja elänyt sen mukaan mihin olen valmis. Olemme päättäneet alkaa taas yrittämään vauvaa uudelleen ja se olisi todella toivottu meille. <3

Nyt siis menossa kp 15/31-33 eli ovulaation pitäisi olla ihan näinä päivinä. En sitä oikein osaa vielä seurata... Ajattelin tänään hakea kaupasta ovistestejä jotta pääsisin jyvälle siitäkin asiasta. Toivotaan että kaikilla tärppäisi pian. :) Toivottavasti kirjoituksestani sai edes jonku tolkun. :D