MallaM

Ootte laittaneet taas niin ihania kommentteja että oikeasti tulee kyyneleet silmiin (oon hiukkasen herkkis :D) Ihana että ootte täällä jännittämässä ja juttelemassa minun kans, vaikka tää vähän "tylsää" onkin just nyt. AP

Haluan nyt sanoa kaikille että kuinka mahtava tämä keskustelu on myös minun mielestäni. Tosi moni on kertonut vastaavia kokemuksiaan ja olisi aivan ihana juttu jos hekin haluaisivat tänne kertoa oman tilanteensa mahdollisesta edistymisestä. Ja sitten on paljon teitä jotka tsemppaatte muuten mukana, kiitos siitä :) Monella näyttää tämä keskustelu ärsyttävän hurjasti ja heillä on ihan oikeus siihen, itse nyt vaan päätin että taidan jättää vastaamatta useimpiin inhottaviin viesteihin.

Ja minulta saa ehdottomasti kysyä kysymyksiä, mutta toivottavasti ymmärrätte kuitenkin hyvän maun rajan ja sen, että on paljon asioita, joita en halua täällä enempää avata.

Nyt yritän irrottautua hetkeksi puhelimen näytöstä ja lähteä ruokakauppaan ja vähän raikkaaseen (ja lumiseen :D) ilmaan. Mukavaa sunnuntaita kaikille :) AP

Vierailija kirjoitti:

MallaM kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinun perhe ei ole sinulle läheinen?

Minulle läheiset perheenjäsenet ovat menehtyneet. Ja toisen vanhemman kanssa en ole tekemisissä. Mutta tätä en halua avata enempää. AP

Tsemppiä, minulla sama tilanne ja pikkasen on rankkaa välillä. Tämän myötä olen alkanut arvostaa ihmissuhteissa eri tavalla sitä, mitä varhemmin elämässä ne ovat syntyneet, koska on juureton olo ja se, että haluaisi ihmisiä, jotka ovat tunteneet sinut muunakin kuin keski-ikäisenä ammatin x harjoittajana ja harrastuksesta y.

Tsemppiä sullekin. Se oli aluksi kyllä hurjan raskasta ja on tietenkin edelleenkin mutta jollakin tapaa siihen on vaan jo vähän tottunut. Ja voin samaistua tuohon tunteeseen tosi paljon, on ihana tunne että elämässä olisi ihmisiä jotka tuntevat sinut niistä juurista asti. AP

Vierailija kirjoitti:

MallaM kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No siis ystäväni meni viisikymppisenä naimisiin vaihtarivuoden ensirakkautensa kanssa. He sattuivat ottamaan yhteyttä toisiinsa vuosikymmenten jälkeen. 

Myös itselläni iso ensirakkaus ulkomailla enkä tiedä hänestä mitään 25 vuoteen, mutta en ole unohtanut häntä. Joskus olen kokeillut googlea, mutta ei mitään osumaa. Surffailin eräänä iltana netissä ja osuin erään firman sivuille noin 25 km päässä hänen silloisesta kotipaikastaan. Kuvat varastivat jostain syystä mielenkiintoni ja scrollasin ne kaikki 365 kappaletta. Hän oli viimeisessä kuvassa. 

Oho, oletko saanut häneen mitään yhteyttä? Vai koetko enää tarvetta siihen? AP

Tästä on vasta hetki. Olen ihan kahden vaiheilla, kun jotenkin tuntuu että ei sitä kuvaa nenäni eteen ihan aiheetta johdatettu, mutta en ole varma. Jossain muutossa kaikki hänen valokuvansa ja kirjeensä katosivat ja en nyt ole ihan varma, oliko tämän kaiken tarkoitus antaa minulle edes yksi kuva hänestä vai minulle mahdollisuus kokeilla kepillä jäätä, saisinko sanottua mieltäni painamaan jääneet sanomattomat sanat (pelkkää hyvää hänestä, yhteytemme katkesi vähän rujosti minun osaltani).

Niinku monet on minulle sanoneet, mitä siinä oikeasti menettää jos edes yrittää? Ja ihan taatusti sinun oli tarkoituskin nähdä se kuva. Tämä minun juttu etenee sen verran hitaasti että olisi mahtava jos muutkin kertoisivat täällä omiensa etenemisestä :D AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä on kiva seurata ja ap vaikuttaa mukavalta! Seuraan mielenkiinnolla :)

Muutamia vuosia (?) sitten av:lla oli samankaltainen ketju, jossa entiset (mies muistaakseni jenkki?) rakastavaiset kohtasivat uudelleen ja aloittivat suhteen, jossa silloinen ap kai alkoi jo suunnitella muuttoa tms... Ja aloitti blogin, jota av:laiset sitten seurasivat, minäkin :) Kovin usein blogia ei muistaakseni alun jälkeen enää päivitelty ja osoite sekä av-ketju ovat jo hävinneet mielestäni. Tässä ketjussa on paljon samankaltaisuuksia kuin siinä oli.

MUTTA ennen kuin painatte alapeukkua, niin lähtökohtaisesti uskon tällaisia tarinoita tosiksi ja kuten tässäkin ketjussa on tullut ilmi: monella on samanlaisia kokemuksia tai muualle jääneitä heiloja ja elämän rakkauksia. Eiköhän tämän ketjun ap:n tarina ole lopulta aika yleinen - harvempi vaan saa koskaan uutta tilaisuutta elämän miehen kanssa ja vielä harvempi uskaltaa sen käyttää :)

Kiitos hyvänmielenketjusta ap!

Muistan tämän, siinä oli mun mielestä kyse vaan nettitutusta, ei vanhasta poikakaverista. Eli siis olivat tapaamassa ekaa kertaa koskaan. Se oli mukava ketju ja muistaakseni luin joskus jostain että he ovat nykyään naimisissa ja heillä on lapsi.

Ei sitten aivan sama juttu, mutta kuulostaa tosi mielenkiintoiselta :) Joku oli tuossa linkkiä laittanut, pitää sitä lueskella. AP