Leila Koo

Kovat pesuaineet ja tehokkaat koneet.  Hotellien ja sairaaloiden pesuaineet ovat turvallisia vain ammattikäytössä, be on ihan eri luokkaa kuin marketpesuaineet.

Leila Koo kirjoitti:

Autan mielelläni, jos asia on sellainen jossa pystyn auttamaan. Hoidan lapsia, otan koiran tai koirat hoitoon matkan ajaksi, lainaan autoani, tarjoan autokyydin, kerron pyydettäessä mielipiteeni esimerkiksi opintoja tai asunnon ostoa pohtivalle.

Mutta en kuuntele aviokriisin, sairauden, taloudellisen tilanteen tai minkään muunkaan ongelman edestakaisin vatvomista kasvokkain enkä puhelimessa. Koen sellaisen tuhlaavan sekä puhujan että omaa aikaani. Moni ei tätä ymmärrä eikä hyväksy, koska pitää auttamisena sitä että saa purkautua ja tyhjentää likasankonsa minun seurassani.

Kertokaa, millä tavalla kuunteleminen auttaa ongelmaista?

Kuuntelin nuorempana tuntikaudet milloin kenenkin ystävän, naapurin tai sukulaisen ongelmia. Olin sellainen kiltti ja empaattinen, äidillinenkin kai. Tätä odotettiin vielä siinäkin vaiheessa, kun minulla oli paljon omia ongelmia, kuten lapsen vakava sairaus. Minulla olisi pitänyt olla aikaa kuunnella muiden huolia puhelimessa, aikaa tavata ja kahvitella ja kyläillä, että muut voivat kertoa minulle murheitaan.

Siis lyhyesti: millaista apua saatte ongelmiinne siitä, että joku kuuntelee, esimerkiksi pienten lasten äiti jopa 2-3 teidän pitkän puhelun verran päivässä?

Vierailija kirjoitti:

Leila Koo kirjoitti:

Eilen juuri oli kaverin kanssa tästä puhetta. Ilmeisesti tilanne on yleinen monessa avioliitossa. Mies on tuurijuoppo, välillä on kuukaudenkin raitis jakso. Vaimo ei vaan jaksa enää, odottaa aina kauhulla seuraavaa ryyppyputkea sen raittiin kuukaudenkin ajan.

Ero tulee, kun lapset on omillaan, eli vielä menee 4 vuotta. Vaimolla hyväpalkkainen työ, joten ilmeisesti lasten alaikäisyden lisäksi yhdessä pitää yhteinen omaisuus. Miehellä ei ole, kuten tavallista, aavistustakaan vaimon eroaikeista.

No eikö tällaisista asioista pitäisi keskustella enemmin sen puolison kanssa kuin ystävänsä?

Miltä sinusta tuntuisi tulla kohdelluksi tuolla tavalla kuin ystäväsi kohtelee miestään? Kyllä on halpamainen ja iljettävä tapa odottaa ja suunnitella vuosikausia tuollaista tietäen, ettei toinen aavista mitään. En itse pystyis peiliin katsomaan, jos tuollasta tekisin.

Hän on keskustellut puolison kanssa ja ilmaissut toivovansa, että juominen loppuu tai pysyy kohtuudessa. Puhui jo yli 10 vuotta sitten, mutta ei ole sitä vaimotyyppiä, joka nalkuttaisi, eli ei ole sanonut juomisesta enää vuosikausiin. Odottaa vaan.

Eilen juuri oli kaverin kanssa tästä puhetta. Ilmeisesti tilanne on yleinen monessa avioliitossa. Mies on tuurijuoppo, välillä on kuukaudenkin raitis jakso. Vaimo ei vaan jaksa enää, odottaa aina kauhulla seuraavaa ryyppyputkea sen raittiin kuukaudenkin ajan.

Ero tulee, kun lapset on omillaan, eli vielä menee 4 vuotta. Vaimolla hyväpalkkainen työ, joten ilmeisesti lasten alaikäisyden lisäksi yhdessä pitää yhteinen omaisuus. Miehellä ei ole, kuten tavallista, aavistustakaan vaimon eroaikeista.

Minä käsittelen kuminhoitotuotteilla tavalliset puutarhasaappaani sen takia, että kestävät kauemmin. En myöskään koskaan jätä niitä auringonpaisteeseen esimerkiksi kuistille, vaan vien vaatekomeroon varjoon heti riisuttuani.

Ei turhamaista, vaan taloudellisesti järkevää minusta.