Leila Koo

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerran kun avasin iltapäivälehden, niin siellä oli päivän luetuin uutinen joka oli tehty tännne kirjoittamastani provo aloituksesta.

Oli aika epätodellinen fiilis, että Suomen luetuin juttu oli oma trollipostaukseni.

Silloin ymmärsin kuinka helvetin idiootteja nämä toimittajat ovat, kun kopioivat täältä tarinoita jotka ovat todennäköisesti trollausta.

Joo, uskoin myös niin kauan "henkilö"tarinoihin ja haastatteluihin, kunnes oma trollivastaukseni oli lehdessä jonkun mielipiteenä :D

Olen niin naiivi, että siihen asti uskoin suomalaisen lehdistön rehellisyyteen.

Miksi pitää ylipäätään trollata?  Mitä kiksejä siitä saa? Onko elämä liian tylsää ja tapahtumaköyhää kun haet huomiota keksityillä tarinoilla? Vai muuten vain sairas ja ilkeä?

Ei kommentoinnin tai tarkoitusperän tarvitse olla ilkeä. Keskusteluissa tulee niin älyttömiä heittoja vastaan, että niihin vastaa yhtä älyttömästi takaisin. Sarkasmia, huumoria jne. Ei anonyymillä palstalla pidä, eikä voi ottaa kaikkea vakavasti :)

Nyt oli kyse ALOITUKSISTA! Miksi pitää keksiä typeriä tarinoita? Kyllä elävästä elämästä saa keskustelunaloituksia ihan varmasti valehtelemattakin. Ja miksei ne vois olla ihan vitsinä siellä IS:n jutussakin poimittuna. Ei se toimittajan työkään aina niin vakavaa ole eikä kaikki uutisia mitä sivustolla kerrotaan.

Uutisten taustat ja luotettavuus tarkistetaan.

Vauva-palstan jutut eivät ole uutisia Eiköhän trollausaloitukset lähde ihan todellisesta ongelmasta/asiasta ja sitten avaus kirjoitetaan vaikka päinvastaisesta näkökulmasta, että saadaan syntymään keskustelua? Liioitellaan asiaa. Aloittaja saa uutta näkökulmaa aiheeseen ja usein ketjuista tulee hauskoja.

Shoppailu, kaupoissa kierteleminen varsinkin vaatteita ostamassa. Monet ottaa kaverin makutuomariksi ja viihtyvät kiertämällä kaupasta toiseen.

En koskaan ota kaveria mukaan, sillä vaatteen etsimiseen menee moninkertainen aika. Sovituskopit ovat tuskastuttavia ja oikean koon etsiminen vaivalloista. Ei kivaa, mutta välillä on vain hankittava uutta loppuunkuluneen tilalle.

Vierailija kirjoitti:

Omakotiasumisen ja vanhojen talojen romantisointi on aivan käsittämätöntä. Haaveidensa sokaisemat pölvästit lyövät kätensä vapaaehtoisesti paskaan ja pahimmassa tapauksessa tekevät taloudellisen ja henkisen harakirin samalla.

Ylihintaa ei kannata maksaa "romantiikasta". Meillä ostopäätökseen vaikutti talon hyvän kunnon lisäksi iso puutarhatontti, hyvät kulkuyhteydet ja ala- ja yläaste kävely- tai pyörämatkan päässä. Tontilla on rakennusoikeutta toisen samankokoisen talon verran ja tonttien arvo on alueella noussut. Tontin puolikkaasta saisi tällä alueella nyt noin 40.000 euroa. Itse maksoimme paljon vähemmän aikoinaan koko tontista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Talosta on tehty viisi vuotta sitten kuntotarkastus, jossa ei löydetty isoja puutteita katosta, ikkunoista, kivijalasta tai alimmaisista hirsistä, mutta rakenteita ei rikottu, eikä tietenkään tarkoita, että edelleen kaikki on kunnossa.

Alimmat hirret kestää noin 100 vuotta. Minkä ikäinen talo?

Meillä 1017-vuotias hirsitalo ja kunnon kivijalka. Hirsissä ei mitään vikaa. Yhdestä hirrestä on seinästä ikkunan alta jouduttu vaihtamaan pätkä, kun ikkunan kohdalta oli päässyt vesi vuotamaan edellisten omistajien aikana.

Rohkeasti vaan.

Asiantuntija mukaan ja aikaa kuntotarkastukselle useampi tunti. Me ostimme 1903 valmistuneen hirsitalon Etelä-Hämeestä 30 vuotta sitten eikä mitään suurempia ongelmia ole ilmennyt. Tänä syksynä joudutaan massaamaan kauan käyttämättä ollut savupiipun yksi hormi, kun halutaan alakertaan pönttöuuni. Muut hormit ovat kunnossa, kun niitä on käytetty koko ajan.

Alkuperäinen puinen ulko-ovi vaihdettiin pari vuotta sitten kevyempään ja veto eteisessä loppui siihen. Ikkunat on alkuperäiset ja niitä joutuu huoltamaan aika ajoin, varsinkin etelänpuoleisia.

Eli remontteihin kannattaa varautua, että talo pysyy hyvässä kunnossa.