Leila Koo
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Leila Koo kirjoitti:
AA, Al anon, AAL ovat vertaistukiryhmiä. Täyttäisit jokaisen ryhmän kriteerit - eikä maksa mitään.
Seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneiden ryhiä on myös, mutta ne ovat salaisia. Voit kysyä, osaisiko oma terveyskeskuslääkäri, A-klinikka, sosiaalitoimi tai esimerkiksi seurakunta ohjata sinut sellaiseen.
Psykoterapia auttaa, mutta siihen on vaikea päästä ja se vaatii omia voimavaroja sen verran, että on kykyä proseessoida kokemaansa.
Olen itse sossu, joten ihan hevillä en asioi sosiaalitoimessa. Olen myös opiskellut psykaa, joten en usko, ettenkö kykenisi prosessoimaan.
En vain tiedä terapeutteja tai tahoa, jonka kanssa käydä läpi hyväksikäyttöön liittyviä asioita.
Mun elämässä ns puitteet on tasaiset ja elintavat, mutta pää ei pysy kasassa omassa elämässä.
Ap
Kuormittavaa tehdä sosiaalialan työtä jos on paljon omia käsittelemättömiä asioita. Toimiiko teillä työnohjaus? Sekin on parempi kuin ei mitään.
Kela kustantaa työkykyä säilyttävää ja ylläpitävää terapiaa, helpompi saada kun on työelämässä. Vertaisryhmissä käy ihmisiä vuosikymmeniäkin raitistumisen jälkeen tai läheisen alkoholistin tilanteen muututtua. Rakenteet on syvällä ja mahdollisuus ajautua vanhoille urille on edelleen olemassa.
Jos ei tule mieleen mitään naurettavaa, ristiriitaista tai nurinkurista ja silti nauraa... jos oma nauraminen tulee itsellekin yllätyksenä niin voi liittyä Touretten oireyhtymään. Harvinaista olisi, että ei ole muita oireita kuin hihittäminen.
Hihitys nyt vielä mitään. Mä saatan purskahtaa nauruun, kun tulee joku outo mielleyhtymä. Ennen korona-aikaa sen pystyi naamioimaan yskimiseksi, mutta nyt ei voi sitäkään.
Odotan seuraavaa ruoka-aikaa. Vettä voin juoda lasillisen tai pari.
Helpommin menee pussilakanan sisään tiiviskankainen täkki kuin se ohut villahuopa. Parhaiten sujahtaa, kun kääntää pussilakanan ensin nurja puoli päällepäin.
Jotkut ottaa täkistä hampailla kiinni ja konttaa sisään pussilakanaan...