Lefemme

Oletteko seuranneet Toisenlaisia teiniäitejä? Mitä ajatuksia se herättää?

Nuunulainen kirjoitti:

Moikka,

Pitkään tätä keskustelua sivusta seuranneena (kaikki viestit lukenut, huh mikä homma) päätin liittyä joukkoon. Olen itse 39v ja mies vähän alle kolmekymmentä ja toiveissa olisi molempien ensimmäinen lapsi (aiemmin lapset ei itselläni ole elämäntilanteesta johtuen ollut ajankohtaisia tai mahdollisia eikä kyllä puolisollekaan). Yritystä meillä on takana noin puoli vuotta.

Tiesin toki tähän hommaan jo lähtiessä, että oman ikäni takia ei luultavasti käy kovin helpolla mutta silti sitä joka kuukausi toivoo parasta ja sitten joka kuukausi pettyy, kun ei onnistunutkaan. Tuntuu, että koko homma on pelkkää odottelua. Ovulaation pitäisi itselläni kaikkien merkkien (ja kotitestien mukaan) mukaan tapahtua mutta kierron kanssa on ollut muuten jo vuosia milloin mitäkin pieniä murheita. Gynet on kuitenkin aina sanoneet, että ultran perusteella kaikki näyttäisi olevan kunnossa. Ainoastaan limakalvon ohuudesta on joskus mainittu, joten jos jotain itse epäilen, että voisi olla vialla tai vaikeuttaa tätä hommaa niin sitä.

Varsinkin itsellä on melko kovat paineet ikäni takia (mies ottaa rennommin koska noh.. hän on mies ja nuori) ja stressihän ei luonnollisesti ainakaan auta asiaa. Mulla tunteet on tämän puoli vuotta mennyt todellakin ylös ja alas ja usein miettii tuleeko tästä ikinä mitään vai jäänkö lapsettomaksi. Toki tiedän, että puoli vuotta on vielä lyhyt aika ja monet teistä on yrittäneet paljon pidempään.

Tätä koko asiaa ei tietenkään auta se, kun kuulee ystäviltä raskausuutisia ja vielä saman ikäisiltä kuin itse ja joilla homma onkin käynyt helposti jopa heti ensimmäisestä yrityksestä. Toki olen jokaisen puolesta todella iloinen mutta voin rehellisesti myöntää että samalla kateus ja suru nousee myös vähän pintaan. Miksi muut, miksi en minä? Tunnetteko te muut koskaan tällaisia tunteita?

Entä miten jaksatte pysyä positiivisena ja jatkaa kuukaudesta toiseen yrittämistä?

Ja tuo ferritiini asia itseänikin kiinnostaa, että voiko se tosiaan vaikeuttaa raskautumista? Itselläni ko arvo on mitattu ja oli alle 30.

Kaikille oikein hurjasti onnea yritykseen! Toivottavasti meillä tärppää.

Tervetuloa!

Vastaavat ajatukset on myös täällä tuttuja ja kaiken lisäksi täysin oikeutettuja. Vaikka raskasta varmasti kuulla kuinka tutut ympärillä raskautuu, mutta ehkä se on taistelija-asenne ja esimerkki siitä, että kyllä tekin jos hekin.

Ja tuo rauta... Ferrit 30 on käytännössä merkki tyhjästä rautavarastosta eli naiselle pahasti liian matalalla. Raskautta yrittäville suositellaan minimissään sitä 50-60. Eli kyllä, se on todellinen vaikeuttava tekijä. Sitä onneksi saa nostettua, mutta aika hidasta hommaa saada se nousuun. Huomaatko muuten olotilassa mitään?

Neiti kesäheinä kirjoitti:

Labrakokeista kävi ilmi että kilppari asiat ovat kunnossa 😊 mutta se hemmetin ferritiini oli laskenut, ollen nyt 33 😔Lisää rautaa edelleen, ei taida raskaus onnistua ennenkö nuo arvot saadaan ylöspäin 😢 Olen syönyt 3kk rauta tabletteja ja mitään ei oo tapahtunut parempaan suuntaan 🙄Onko kukaan joka olisi raskautunut matalalla ferritiinillä? Olisko jollain vinkkejä millä sitä nostaa ylöspäin?

Mitä valmistetta muuten käytät ja millaista annosta? Omat ferrit oli vähän päälle 40 muutama viikko sitten ja syytä sitäkin olisi nostella, vieläpä kun se kilpparin vajis vaivaa. Mulla menee itsehoidon maksimi 100/vrk. Ja onnea puhtaista papereista tuon kilpirauhasen suhteen!

Portland. Iso sydän teille, muistan sut nimittäin hyvin jo lähes vuoden takaa, kun ensimmäisen kerran hengailin teidän kanssa. Onnea suuresti hoitojen aloituksesta ja toivon todella, että teillä tärppäisi tämän myötä. Odotan myös tilannepäivitystä, kun sen aika on!! <3

Sanotaan, että yhdessä asuvien naisten kuukautiskierto mukautuu yhtäaikaiseksi, mutta en tiennyt, että yhtäaikaa raskautta yrittäville käy myös näin. Niin monella tuntuu olevan uusi kierto aluillaan.

Meillä mennään ovulaatiota. Kalenterin mukaan juuri tänään, mutta oikeasti mulla on luteaalivaihe (onhan termi oikea?) pari päivää lyhyempi eli ylihuomenna taas olisi aika. Testejä en tee, koska edes siinä yhdessä varmasti onnistuneessa kierrossa, en saanut huippua kiinni, koska se on niin lyhyt.

Vaikka nyt kohta neljä vuotta on raskaus ollut tervetullut ja myös toivottu, niin nyt pitkästä aikaa oikeasti vähän jännittää, kun kerta syy löytyi siitä kilpparin vajaatoiminnasta. Toki ihan turhaan mitään odotan, koska lääkitys ei varmastikaan ole vielä optimi, mutta silti valoisampaa.

Valoa myös erityisesti niille joilla alkoi uusi kierto ja mahdollisuus!!