Larsku85
Seuratut keskustelut
Kommentit
Mä yritän tässä nopsasti kirjottaa jonkunlaista synnytyskertomusta, kun molemmat lapset nukkuu :) Mä ihmettelin äsken, että mitähän poika tekee kun on niin hiljaista. Noh, menin kattoon, niin tuolla se nukkui olkkarin lattialla mopo kädessä. Raukka, rankkaa tää isoveljen arki :)
No niin, siihen sunnuntaihin.
Heräsin aamulla pariin napakkaan supistukseen, mutta en jaksanut niistä mitään sen kummempaa ajatella. Nousin ylös joskus 9 aikaan ja supistuksia rupes tuleen koko ajan. Siltikään en ajatellut, että tässä mihinkään lähdettäis, koska supistukset tuntui ihan samoilta kuin ne jokapäiväiset supistukset, joita oli tullu jo monta viikkoo. Eivätkä nää siis ollu juurikaan kipeitä, vähän tuntuvia vaan. Söin siinä aamupalan ja luin aamulehtee ja sit huvikseni aloin kattoon kellosta mikä oli supistusten väli, 3-5 min. Koko ajan. Sit mä päätin lähtee suihkuun ja suihkun jälkeen supistusten väli pysyikin yllättäen samana(olin siis varautunu siihe, että ne loppuu), mutta ehkä ne tuli vähän kipeemmiks. Menin vähän makoileen ja sit kun siitä nousin, niin tuntui paineen tunnetta alapäässä. Siitä päättelin, että pitäis kai soittaa mummu ja pappa tänne poikaa vahtimaan. Supistukset ei edelleenkään ollut kovin kipeitä ja olinkin koko ajan epävarma onko synnytys käynnissä vai ei. Oltiin Taysissa joskus 13 aikaan ja svo:n kätilö sanoi mun olevan 4-5cm auki. Mua vaan nauratti, koska en ollut yhtään kipee :) Kätilö kyseli edellisen synnytyksen kestoo ja kun sanoin sen olleen 8 tuntia, se pisti mut pikana synnytyssaliin. Sinne sit mentiin ja olin keinutuolissa alkuunsa ilokaasu vieressä. Syötiin miehen kans karkkia ja sipsejä (unohdettiin ottaa oikeet eväät mukaan:)) ja jossain vaiheessä mä aloin ottaa ilokaasua. Synnytys ei oikein edistyny. Muistaakseni 16 aikaan olin vaan 5-6 cm auki. Kätilö passitti mut suihkuun. Ei auttanut juurikaan. Taisin mä olla 7-8 cm auki siinä vaiheessa, kun alettiin laittaa spinaalia klo 17.20. Kipu alkoi olla jo aika kovaa siinä vaiheessa. En halunnut, että kalvoja puhkaistaan ennenku on pakko. Spinaali vei kivut, mutta vaan liian lyhyeks hetkeks. Mulle laitettiin synnytystä edistävä tippa joskus 18 aikaan, koska olin just ja just 8 cm auki.Puol seittemän aikaan aloin taas tuntea supistukset. Eka hyvin lievänä ja sitten tosi kovana. Tunsin, että oli pissahätä ja kätilö veikin mut vessaan. Se oli tuskainen reissu, kun koko ajan tuli sairaan kipeitä supistuksia. Mutta se auttoi! Kun tulin takaisin sänkyyn, olin 10 cm auki. Ja voi sitä ponnistamisen tarvetta! Onkelma olikin vaan se, että ne kalvot oli edelleen ehjät. Kätilö tuikkas ne puhki klo 19.10 ja siitä alkoi hirveen ponnistaminen. Lapsivesi oli kellertävää ja katilö sit kertoi, että vauva on kai vähän kakannut sinne ja kun se käskee mua lopettaan ponnistamisen ku pää on ulkona, niin sit tosiaan tarvii lopettaa, että ne saa vaavin röörit puhtaiks. Klo 19.17 vauva olikin sitten pihalla. Napanuora oli lyhyt, mutta just ja just näin, että tyttöhän sieltä tuli. Eikä mikään mini, niin kuin pelkäsin koko raskauden ajan.
Synnytyksestä jäi tosi hyvä fiilis, vaikka viimeiset ja kipeimmät metrit mentiinkin luomuna. Kolme tikkiä sain ja seuraavana päivänä pystyin jo istumaan normaalisti. Toipunut olen tosi hyvin siis. Olo on niinku ei ois koskaan synnyttänytkään. Ja niin, kätilö oli tosi ihana! Alkuunsa se vaikutti vähä tiukalta ja kireeltä, mutta olikin ihan uskomattoman ihana ja kannustava.
Mitäs tässä nyt vielä hehkuttais... Niin joo, imetys sujui jo synnytyssalissa hienosti! Toisin ku esikoisen kohdalla... Silloin jouduin käyttään rintakumia eikä poika ollut kauheen innokas koskaan syömään tissiä. Toisin on siis tytön laita. Ei oo tarvittu rintakumia ja tyttö on tissillä varsinainen hotko!
Arki nelihenkisenä perheenä on lähtenyt hienosti sujumaan. Esikoinen on vaan niin isin poika, että mä oon vähän itkenyt sen vuoksi... Ne hormoonit :) Mä en kelpaa enää mihinkään, vaan kaikki pitää isin hoitaa. Mutta kaipa se mut taas joskus hyväksyy :)
Vauva on aivan ihana pikku emäntä! Kiltti ja perustyytyväinen. Yöt nukkuu ihan hienosti, vaikka herääkin 2-3 tunnin välein syömään. Päivällä on välillä hereillä pitempiäkin aikoja, mutta nukkuu kuitenkin suurimman osan.
Ai niin, tosta esikoisesta piti vielä sanoo, että vaikka se on ottanut vauvan hienosti vastaan eikä oo yhtään mustis (paitsi jos isi pitää vauvaa), niin se on alkanu heräileen yöllä kirkumaan, että "ÄITI TULEE HALIMAAN!!". Mua niin säälittää se. Toinen on niin reipas päivisin eikä osoita mieltään vauvan suhteen, mutta sit kerran yössä tulee tommonen. Sit mä aina meen halimaan sitä itku kurkussa ja se on tyytyväinen.
Jees, mutta ei kai tässä tällä erää muuta. Voikaa paksusti!
-Onnensa kukkuloilla oleva Larsku kera kahden pienen ja yhden isomman kullanmurun
No niinhän siinä kävi, että meillekin vihdoin vauva syntyi :)
Sunnuntaina 3.8. klo 19.17 syntyi meille tyttövauva, 3770g ja 52cm. Synnytys oli hieman pidempi kuin edellinen, 9h ja jotain päälle, mutta silti siitä jäi oikein hyvä mieli. Kivunlievityksenä sain spinaalin, jonka teho valitettavasti loppui viime metreillä. Mutta eipä se haitannut :) Tyttö tuli maailmaan 7 minuutin ponnistelujen jälkeen (mikä siis oli aivan mahtavaa verrattuna edelliseen 35 min ponnistusvaiheeseen) ja mulle tuli vain pieni repeämä, 3 tikkiä.
Tänään kotiuduimme ja vauva on ihana. Eemeli taas on aika vaikee... Sillä on ihan hirvee uhma ja se on mulle aika vihainen, kun oon ollu pari päivää ja yötä poissa. Ja se on TODELLA kiinnostunut vauvasta! Vähän liikaakin :) Mutta kyllä se tästä :)
Tuun kertomaan paremmalla ajalla lisää synnytyksestä ja muusta. Kaikkee hyvää teille kaikille!
-Larsku ja muu poppoo
Hurjan isot onnittelut Q:n koko perheelle!! Kylläpäs aatu oli hienon kokoinen poika! Hyvä että kaikki meni hyvin ja isovelikin on ainakin vielä hyvillä mielin :)
Mä siis melkein itken täällä kateudesta, että sä oot jo saanu vauvan kainaloon.
Mulla oli tänään neuvola. Ei mitään uutta. Iskee kohta epätoivo. Itkettää ja surettaa miks tää vauva ei jo synny. Mä en enää jaksais. Oon ihan varma, että tää on sit joku 5 kiloinen pötkylä, kun joskus suvaitsee syntyä. Mulla oli tullu painoo neljän päivän aikana melkein kilo. Hiphei, tosi kivaa. Kyrsiiiiiiiiiiiii.
Joo, tarvii lähte syöttään tolle uhmaikäiselle iltapuuro. Palaamme taas huomenna :)
-Larsku 40+4
Ei mulla mitään ihmeempää asiaa ollu, tulin vaan huhuileen Q:ta!!! Tules heti ilmoittautumaan jos oot vielä yhdessä osassa!
Pikku-Millille onnittelut plussasta!
AA:llekin onnittelut hyvistä uutisista! Nyt voit sitten rauhallisin mielin odotella toista tyttöä syntyväks :)
Oon ihan kade Sonterin viileelle kesälle. Mä oisin tehny mitä vaan, jos oisin saanut nää helteet häviämään. Onneks ens viikolla kuulemma on viileempää :)
Jaahas, nyt mies tuli. Pakko mennä. Se meinaan lähti hakeen mulle äsken pitsaa, kun iski hirvee nälkä. Nyt siis sen kimppuun... Pitsan siis ;)
-Larsku rv 40+3
Mun pitää päivittäin käydä täällä kurkistelemassa, että mikä on pesukarhun ja kamomillan tilanne, kun la lähestyy hurjaa vauhtia!
Pesukarhulle tulin erityisesti lähettään tsempitykset, kun on edessä vähän poikkeavampi synnytys! Hienoa, että uskallat lähtee avoimin mielin synnyttämään perätilassa olevaa Kirppua! Mulla oli huonekavereina nyt Taysissa hätäsektion kokenut nainen ja kun se kotiutui, niin tuli huonekaveriks toinen sektiopotilas. Tämä ensimmäinen oli toipunut tosi hyvin, mutta voi kamala sitä toista! Mä en sen kans oikeestaan jutellut kertaakaan, mutta se oli niiiiiin kipee! Oli aika kurjaa kuunnella, miten kipee toinen oli ja miten hankalaa kaikki. Joten vaikka sulle eppari tehtäiski, niin se on varmaan (mullahan ei omakohtaista kokemusta oo) vähemmän hankalampi ja kipeempi juttu, kuin se sektiohaava. Ainakin luulisin näin.
Kamomillallekin tsemppiä viimeisille viikoille! Hyvä, että vauva oli kuin olikin oikein päin!
Möröttimelle lähetän haleja! Tosi törkeetä kohtelua, nyt ehdottomasti vaadit päästä PIAN uudelleen eri lääkärin juttusille! Ihan kamalaa elää hirveessä stressissä viimeiset viikot!
Meillä täällä kaikki on aivan loistavasti! Vauveli on aivan ihana kiltti murunen. Esikoinenkin on aivan ihanasti ottanut vauvan vastaan! On tosi hellä ja huomaavainen pientä kohtaan. Huomenna meillä siis alkaa karu arki, kun mies lähtee töihin. Sillä jäi nyt tällä erää isyysloma käyttämättä(oli siis kesälomalla), joten mukavaa, kun se voi pitää sen joskus myöhemmin syksyllä tai talvella.
Vauvasta vielä sen verran, että on vielä ainakin hyvin helppo tapaus. Yöllä herää kaks kertaa syömään ja sit aamusta roikkuu tissillä vähän väliä. Sit se nukkuukin noin 10-18 heräten pari kertaa syömään ja loppuilta noin yhdeksään asti roikkuu taas tissillä aika ahkerasti. Ja sit meneekin yöunille. Että meillä on kyllä tosi leppoisaa elämää ollut nämä kaks viikkoo :)
Ok, mutta nyt tarvii lähtee viemään vauvaa kylpyyn. Ai niin, pakko vielä hehkuttaa miten mun kaikki raskauskilot on lähteny hienosti! Noh, eihän mulle tullukaan ku 5 kg, mutta pois on lähtenyt 10kg!!!! Jippiiiii!
No niin, mutta oikein hyviä vointeja teille kaikille!
-Larsku, Eemeli 1v10kk ja vauveli 2vkoa