Kismett

Minusta on aika keinotekoista yrittää määrittää tuolla tavalla joitain ihmistyyppejä, joille sopii paremmin kissa tai koira. Ne ovat niin erilaisia lemmikkejä, ja lisäksi molempia löytyy hyvin eriluontoisia yksilöitä. Vertailu on aivan turhaa.

Minulla on ollut parikin koiraa, ja nyt on yksi isohko, musta kissa. Kissasta on tullut minulle jotenkin läheisempi kuin koirani olivat, mutta silti kaipaisin myös koiran seuraa ja toivon, että minulla vielä tulee olemaan sellainen.

Ap:n tekemä luonnehdinta kissaihmisistä ei mitenkään sovi minuun. Olen paremminkin epävarma ja ahdistunut ja kaipaan turvallisuudentunnetta. Kissani on tosi seurallinen ja tuntuu vaistoavan mielialani. On kiva olla kotona, kun kisu on jossain lähettyvillä, se luo jotenkin niin rauhallista ja lämmintä tunnelmaa.

Joku kaipaili kissaa, jota voisi käyttää apuna metsästysharrastuksessa. Minä taas voisin kaipailla kissaa, josta olisi oppaaksi näkövammaiselle!!!

Kismett

Minusta Martta on aika ruma, varsinkin pikkulapsella. Vilina kuulostaa aika omituiselta. Taru ja Satu kuulostavat jotenkin kovilta ja töksähtäviltä. Inhoan myös ranskalaista nimeä Chloé, josta tulee mieleeni joku oven kolahdus. Espanjalainen nimi Soledad, joka tarkoittaa yksinäisyyttä, ei myöskään kuulu suosikkeihini!

Kismett

Minullekin määrättiin Ketipinoria muutama kuukausi sitten keskivaikeaan masennukkseen ja ahdistuksen tunteeseen Seronilin lisäksi. Minulle ei kuiitenkaan ole missään vaiheessa tullut siitä mitään itsetuhoisia ajatuksia tai muuta ikävää. Oloni on ollut ihan siedettävä..

On totta, että lääkärin pitäisi mainita lääkkeiden mahdollisista sivuvaikutuksista, ja pyytää potilasta ottamaan yhteyttä, jos jotain vakavaa ilmenee, sillä valitettavan harva kuitenkin lukee todella kunnolla nuo pakkausselosteet.

Kuitenkin ketjun otsikko on mielestäni vähän huonosti muotoiltu, koska lääke itsessään ei aiheuttanut kuolemaa. Mitään mielialalääkettä ei pidä määrätä heikoin perustein, ja keskusteluterapia on myös erittäin tärkeää. Kävikö ap:n poika terapiassa? Eikö terapeutti huomannut, kuinka pahalta hänestä todella tuntui?

Kismett

Tänään tällaista:

City marketista :

perunoita

Säilyketillilihaa

Kaksi lonkeroa

currymaustetta

leikkelettä (keittokinkkua)

yksi einesliha-makaronilaatikko

yksi grillattu broilerinkoipi

mustikkakeittotölkki

Mannafrutteja

Kahvijugurtteja

Prismasta:

Teline palasaippualle

Maitotölkki

Mango-orange -virvoitusjuomaa

Hunajakuorrutettuja manteleita

Minulla on ollut löytökoira, pieni villakoira, jonka adoptoin silloisen asuinmaani eläinsuojeluyhdistykseltä. Kun menin sinne koiria katsomaan, siellä ei ollut muita pienikokoisia koiria kuin tämä kyseinen villakoira, joten otin sen. Mutta se oli leikkaamaton poikakoira, ja merkkaili aina välillä sisällä. Muuten ihan kiva koira.

Nykyään minulla on löytökissa, joka myös on adoptoitu ulkomailla asuessani eräältä paikalliselta, löytökissoista huolehtivalta yhdistykseltä. Kun tapasimme ensimmäisen kerran, kissa kiehnäsi koko ajan ympärilläni, ja nukahti sitten kerälle viereeni sängylle, jolla istuin. Tajusin silloin, että tuosta tulee minun mirrini. Nyt olen palannut Suomeen, mutta toin kissan mukanani, koska en mitenkään olisi raaskinut luopua siitä, niin kovasti olen siihen kiintynyt. Onneksi se selvisi lentomatkasta hyvin, ja kaikki tuntuu olevan kunnossa, vaikka kisu on iäkäs.

Kismett