KirkkoSisko

Taivaan Isä tuudittaa syntymätöntä lastasi erityisesti helmassaan. Hän eli vain niin lyhyen elämän.

Kirkkosisko itsekin on menettänyt syntymättömän lapsen. Se on hyvin yksinäinen suru. Sen erityispiirre on, että kuolema tapahtuu oman ruumiini sisällä. Siksi melkein suosittelen, että haet vertaistukea, jonkun, joka on kokenut saman, ja juttelet heidän kanssaan. Kysy vaikka neuvolasta onko heillä jotain tietoa keskenmenon kokeneiden tukiryhmästä tai vastaavasta.

Sinua surussasi siunaten.

toivon, että jaksat hakea apua lapsellesi pian. Hän ja sinä ansaitsette sen, että hänen päihdeasioihinsa puututaan.

Oma terveytesi hoitaminen on varmaan jäänyt tämän asian jalkoihin. Muista kuitenkin, että myös sinä itse olet arvokas. Ehkä syyllisyys ja muut raastavat tunteet aikaansaavat sen, että ikään kuin ei koe, että on oikeus pitää itsestään huolta. Mutta sinulla on.



Taivaan isä tietää huolesi ja siunaa sinua.

oletko pysähtynyt miettimään, mitä sinun on nälkä, pohjimmiltaan?

Hyväksyntää? Armahtavaisuutta? Rakkautta? Turvaa?



Näiden asioiden käsittely esim. terapiassa voi joskus olla oleellista, ennen kuin mitkään dieetit voivat auttaa. Jotenkin kirjoituksestasi kuultaa läpi, että sinua ei auta tekninen kaloreiden laskeminen tai muu menetelmä, vaan kyse on riippuvuudesta, joka on noussut ties mistä.



Suokoon Jumala sinulle mahdollisuuden selvitellä riippuvuutesi syitä ja sinulle itsellesi uskallusta tarttua asiaa "härkää sarvista"



Rakasta ruumistasi, se on sinulle annettu ihana lahja

toivotan ja rukoilen sinulle viisautta osata tehdä niitä muutoksia, joihin voit vaikuttaa.

Siihen osaan, mille et voi mitään, toivon, että kuitenkin saat vastapainoksi niitä asioita, jotka antavat iloa, helppoutta ja huojennusta.

Toivon myös selkeyttä osata tehdä tärkeysjärjestykseen perustuvia valintoja



Muistathan, että voit myös kotiseurakuntasi työntekijöidenkin kanssa jutella elämästäsi. Muutamakin keskustelukerta saattaa auttaa yllättävän paljon

Tämä pätee kaikille muillekin (kuuluipa kirkkoon tai ei)

Meillä Tikkurilan seurakunnassa järjestettiin tänä vuonna pääsiäisnäytelmänpätkä Hertta ja pääsiäisen ilo kirkossa siten, että päiväkodit saattoivat halutessaan tulla katsomaan näytelmää päiväkotiryhmissä. En tiedä miten oli organisoitu pk:ssa ne, jotka eivät missään tapauksessa halunneet tulla kirkkoon, mutta suurin osa tuli. Kirkossa kävi muutaman päivän aikana satoja lapsia katsomassa näytelmää.



Sain olla mukana itsekin vastaanottamassa lapsia eteisessä. Saimme valtavasti kiitosta. Lapsetkin saivat osallistua, heiltä kyseltiin asioita, huusivat vastauksiaan ja lauloivat jo päiväkodissa opeteltuja lauluja.



On tärkeää, että lapselle puhutaan myös kuolemasta ja surusta. Se teemana koskettaa jokaista lasta uskontokunnasta riippumatta. Kuitenkin myös toivon näkökulma on lapsille tärkeä - tietenkin myös aikuisille.



Itse koin hyvänä yhteistyön kirkon ja päiväkodin kanssa.





terveisin diakoni meiju

Tikkurilan seurakunta