käyttäjä-8373

Minkälainen äiti varastaa omalta lapseltaan!? Aivan käsittämätöntä. Tuollainen saa kyllä niin raivoon, ettei tosikaan.

Olenko vähän yksinkertainen, kun en ymmärrä mitä pirua tuollainen kukkaishenkinen marssi auttaa terroristeja vastaan? Nytkö ne heltyy, kun näkee että monet on lähteneet päiväkävelylle?

Valmistuin joulukuussa 2012. Aika monet opiskelukaverit on saaneet töitä. Opiskelin Finanssi- ja talousasiantuntijan koulutusohjelmassa. Itse olen vielä työttömänä, mutta eihän tässä ole mennyt vasta kuin kaksi vuotta :-D

Minä en päässyt opiskelujen aikana edes kesätöihin. Varmasti olisi eri juttu, jos olisin silloin päässyt töihin ja saanut työkokemusta, mutta kun ei. 

[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 15:41"]

Itse tulen keskiluokkaisesta perheestä, mutta vanhempani on aina olleet tosi nuukia ostelemaan mitään. Saimme siskon kanssa uusia vaatteita aina kerran puolessa vuodessa, ennen koulun alkua.

Nyt kun tienaan omat rahani, niin ostan ihan mitä haluan. Tilailen paljon vaatteita netistä ja teen heräteostoksia. Luulenkin, että sellainen kasvatus että lapselle ei osteta usein mitään laukasee aikuisena shoppausriippuvuuden. Toinen ääripää on sitten ylenmääräinen tavaroiden ostaminen. Kaikessa pitäisi olla kultainen keskitie. 

[/quote]

Häh, eikö muka vaatteita kaksi kertaa vuodessa tarpeen mukaan ole riittävästi? Miksi niitä pitäisi useammin ostella? Kasvavalla lapsella ne vaatteet ei tuota lyhyemmässä ajassa jää pieniksi. 

Meillä tyttö on ilmeisesti lakannut kasvamasta, joten vaatteita ei tarvitse ostaa enää sen vuoksi, että ne olisivat jääneet pieneksi. Vaan ne voi pitää loppuun asti. Mikä autuus! Ei enää jokavuotista "kaikki uusiksi", vaan nyt voidaan tehdä pitkäaikaisempia harkintoja ja ostaa vähän arvokkaampia takkeja ja kenkiä. Esim. farkkuja hänellä taitaa olla viidet. Jos ajatellaan, että farkkujen käyttöikä olisi kaksi vuotta, voidaan ostaa aina 4-5 kuukauden välein yhdet farkut ja pistää vanhimmat kiertoon/roskikseen. Voidaan ostaa vaatteet harkiten ja ajan kanssa, kun ei tule enää sitä, että syksyllä todettaisiin kaikkien edellisen syksy/talvikauden vaatteiden olevan pieniä.

Minä olen huomannut, että ostos on tyydyttävin silloin, kun sille on todellinen tarve ja vielä jos sen saa tavallista edullisemmin. Kun jotain ostosta on pitkään haudutellut ja kypsytellyt ja etsinyt sopivaa, välillä unohtanut koko jutun, välillä odotellut parempaa rahatilannetta, niin sitten kun saa sen vihdoin ostettua niin oi sitä onnen päivää! Ja vielä jos on löytänyt jotain sellaista, mistä tosissaan tykkää.

Meillä tytön huoneen matto oli vähän tällainen ikuisuusprojekti. Hän on 14 ja hänellä oli vielä pikkulasten matto, joka oli ostettu 7 vuotta aikaisemmin. Tyttökään ei nuukana ollut pontevasti vaatinut uutta mattoa ja niitä tuli etsittyä vain silloin tällöin, mutta mitään sopivaa ei löytynyt. Kunnes vihdoin löysin maton, jota molemmat himoitsimme aivan into piukkana! Matto oli noin 500 euroa kalliimpi kuin mitä olin ajatellut kipurajaksi, mutta se oli meidän molempien mielestä niin taivaallinen, että ostimme sen. Matto on ollut tytön huoneessa nyt kuukauden ja joka ikinen päivä käyn sitä ihailemassa. Se on vaan niin kaunis!

Minä satsaan mieluummin pitkäaikaisiin hankintoihin kuin joihinkin lyhytaikaisiin muotijuttuihin. Lähden siitä, että huonekalun käyttöikä pitää olla vähintään 10 vuotta, mieluummin 20. Ostan mieluummin ajatonta laatua kuin halpaa Ikea-roskaa.