Käyttäjä39337
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Muistan tuon hetken varmasti ikuisesti. Olin nuori, hämmentynyt mutta äärimmäisen onnellinen, kun pitkän odotuksen ja synnytyksen jälkeen hänet nostettiin vatsani päälle.
Hetki oli maaginen, hänellä olivat silmät täysin auki ja katsoimme toisiamme hetken ajan suoraan silmiin. Tuosta hetkestä lähtien olemme lapseni kanssa olleet hyvin läheisiä toisillemme.
Toipa omat muistot mieleen kohta 30v takaa <3 Tuntui, että lapseni tuli "jostain suuremmasta". Lapsen isä/ex-puoliso ei kiireiltään ehti synnytykseen lainkaan. Maaginen pieni hetki ennen nukutusta. Minulta jäi istukkaa sisälle.
Olen 69v. Melko pitkä polkka ollut aina. Vähän tasataan latvoja muutaman kerran vuodessa. En värjää koskaan koska blondi luonnostaan.
Oks. nousee kurkkuun kun kuulen esim. työkaverin puhuvan miehestään, miekkonen sitä tai tätä. Kyse kuitenkin yli 40v tavasta puhua.
Paha kyllä , että poikkis kuuluu saman sarjaan.
Ihmisillä on kuitenkin kaikilla etunimi!
Vierailija kirjoitti:
Suhde on molempien tarpeiden huomioimista, kummankin perhe on nyt osa omaa perhettänne, ehdottomasti pitää osallistua yhteiseen joulun viettoon, se on vaan yksi päivä, sen jälkeen on varmasti aikaa mättää pitsaa ja imeä kaljaa...[/quote
Eivät ole perhettä vaan ainoastaan sukua!!
Olen varmaan tylsä :( Olen sairaanhoitaja ja tehnyt koko työurani kuormittavassa erikoissairaanhoidossa. Nuorena ammatinvalinta oli täysin selvä ja voisi olla edelleenkin. Jos nyt mietin toista vaihtoehtoa niin se olisi puutarhuri :)