Käyttäjä38452

Oman pojan rippijuhlat pidettiin viikko sitten, vieraita 15 henkilöä + me = 18 henkilöä. Onneksi saatiin pidettyä, yksi henkilö peruutti viimehetkillä koronapelon vuoksi (iäkkäämpi), mutta ymmärsin sen hyvin. Vierasmäärä oli kutistettu ja tila isohko missä juhlat vietettiin.

Tilanne on menossa hurjempaan suuntaan taas, eli en tiedä mikä olisi tilanne parin viikon päästä.

Tiedossa ei ole mitään juhlia / tapahtumia loppuvuodelle, paitsi työnpuolesta alkaa 3.9.2021 vaikka mitä koulutuksia ja kokouksia jossa ollaan läsnä paikalla.

Mieheni ja minä ollaan tehty yli 30 vuotta duunia ja meillä nettopalkat yhteensä n. 4200 euroa, tuntuu, että suurella osalla niin valtavat palkat.

Tuohon päälle vielä yhden ripari-ikäisen lapsilisä (himpun alle 100 euroa).

Pärjätään kuitenkin ihan hyvin, asuntolaina maksettu vuoden päästä (4:n perheen pienkerrostalo, Helsinki). Itselläni ei ajokorttia, mutta taloudessa yksi velaton auto ja velaton vene (ei mikään luksusversio). Itse saan lisäksi joka kuukausi rahastoihin rahaa helposti.

Lapsi on siinä iässä, että rahaa menee kiitettävästi harrastuksiin yms.

Ja jokatapauksessa mieheni ja lapseni urheiluharrastukset vie joka kuukausi useamman satasen.

Noin 500 euroa kk säästöön ja lisäksi asuntolainan lyhennys 500 euroa. Asunto on maksettu vajaa vuoden päästä.

Helsinki - vanhemmat + 1 lapsi.

Asiallinen kirjoitus ja jos AP:stä tuntuu tuolta niin ero varmaan on oikea ratkaisu, kannattaa kuitenkin vaimon kanssa keskustella asiasta ja miettiä onko tilanteelle mitään tehtävissä. Kerran tässä vain eletään.

Itse olen saman miehen kanssa ollut 26 vuotta yhdessä. Tunnettu ollaan 33 vuotta. Ylä- ja alamäkiä mahtuu, mutta edelleen tänäkin päivänä perhosia pyörii vatsassani kun miestäni vilkaisen. Ja ihan varmasti olemme molemmat muuttuneet niin henkisesti kuin ulkonäöllisesti näiden vuosien varrella. Yhdessä olemme ikääntyneet ja kokeneet niin paljon hyvää. Olemme myös kulkeneet rinnakkain vaikeina hetkinä ja ne kipeimmät asiat on vahvistaneet suhdettamme valtavasti. Seksielämämme on tällä hetkellä ihan priimaa, toisenlaisiakin aikoja on ollut.

AP:lle kaikkea hyvää ja sanon, että kaikkensa kannattaa ensin yrittää suhteen eteen, mutta jos ei sydän herää mukaan on reilumpaa erota.

Itse rakastan Kreikkaa ja ennen koronaa ei ollut kesää jolloin en vähintään yhtä reissua tehnyt. Toki muuallakin olen käynyt, mutta Kreikka ja Kreetan saari on lähinnä sydäntäni.

Olen kuitenkin rakastanut tätä kesää = viikko omalla mökillä, viikko vuokratulla mökillä ja viikko asuntoautolla. Kerrankin ilmat olivat täydellisiä tuon kolmen lomaviikkoni aikana ja jos näin olisi aina en kesälomalla/kesäaikaan lähtisi Kreikkaan vaan joko huhti/toukokuussa tai syys/lokakuussa.

Ensiviikolla lomaillaan yksi viikko vielä ja keli nyt sittrn sitä "perinteistä" Suomen kesäkeliä, mutta kestän sen ja suuntaan metään mustikan perässä.