Käyttäjä3552

Kyllä tuo 1.5kk näyttää pitävän paikkansa. Onko kyse tarkasta kasvun tarkkailusta ja siitä seuraavasta lisäravinnosta vai äitien omista päätöksistä ei ollut selvää. Meillä eka alkoi syödä kiinteitä 4kk jälkeen hiukan suosituksia ripeämmin kun oli tosi iso, mutta hoikka eikä äidin tuotanto tahtonut riittää.

Käyttäjä3690 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä luulen, että lyhyt imetyksen kesto ja liian varhainen kiinteiden ruokien aloitus vaikuttaa negatiivisesti.

Suomessa taitaa olla maailman pisimmät äitiyslomat ja hoitovapaat joten miten ihmeessä tuo johtaa muuta maailmaa lyhyempään imetykseen? Jos se nimittäin johtuu imetyksen lyhyydestä niin silloin suomalaisten imetyksen pitäisi olla selkeästi lyhyempi kuin muualla. 

Kannattaisi varmaan tutustua niihin tilastoihin. Suomessa nimenomaan imetystilastot on SURKEAT! 70-luvulta asti sitä korviketta on hehkutettu niin, että imetyksestä on tullut se luonnottomampi vaihtoehto. Käsittämätöntä. Suomessa täysimetyssuositus on 6kk, ja tilastojen mukaan keskimäärin Suomessa täysimetetään 1,5kk.

Itsekin luulen, että se näkyy nyt tässä. Ei siitä kauaa ole, kun neuvoloissa käskettiin antamaan pariviikkoisille appelsiinimehua tuttipullosta.

Kauaa? 35 vuotta? Onko se kauan vai vähän?

Imetystä neuvolajärjestelmä markkinoi voimakkaasti. Vertaa vaikka britteihin, joista harva imettää juuri lainkaan.

Tuota 1.5kk keskimääräistä täysimetystä minun on vaikea niellä ilman lähdettä, joten pistähän tänne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

http://www.is.fi/terveys/art-2000005131527.html

Tulehdukselliset suolistosairaudet, eli haavainen paksusuolentulehdus ja Crohnin tauti, ovat lisääntyneet Suomessa nopeammin kuin missään muualla.

– Ilmiö näkyy ympäri maailmaa Aasiaa myöten, mutta kaikkein hurjinta nousu näyttää olevan Pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. EU-tilastoissa olemme ylivoimaisesti molempien tautien osalta kärjessä, kertoo Husin gastroenterologian poliklinikan ylilääkäri, professori Martti Färkkilä.

Varmaa syytä siihen, miksi sairaudet lisääntyvät juuri Pohjoismaissa, ei vielä tiedetä.

– Taustalla on sama hygieniahypoteesi kuin astmassa ja allergiassa. Eli hygieeninen, urbaani kaupunkiympäristömme on johtanut suoliston mikrobiston muuttumiseen, minkä taas ajatellaan vaikuttavan sairastavuuteen.

Professorin mukaan suuri merkitys on todennäköisesti myös ruokavalion muutoksella.

– Syömisemme on muuttunut 50 viime vuoden aikana todella radikaalisti. Myös matala D-vitamiinitaso voi olla yhteydessä tulehduksellisiin suolistosairauksiin.

– Tiedetään, että D-vitamiini vaikuttaa suoraan tulehdussolujen toimintaan.

Voiko omaa sairastumisriskiään mitenkään pienentää?

– Tästä ei valitettavasti ole toistaiseksi näyttöä, mutta normaalilla kontaktilla luontoon voi olla vaikutusta. Sormet multaan! Färkkilä neuvoo.

Ruokavalioon hän kehottaa lisäämään kasviksia ja vähentämään punaista lihaa.

– Terveellinen kasvispainotteinen ruokavalio, joka sisältää vain vähän punaista lihaa ja niukasti runsassokerisia ruokia, näyttäisi olevan hyödyllinen myös näiden sairauksien välttämisen kannalta.

Oma kantani: Viljat pois tai ainakin minimiin, D3-vitamiinia isompia annoksia kuin suositellaan, raakamaitotuotteiden syöntiä, villimarjoja, hapankaalia, borisjuomaa tai muuta maitohappobakteerituotetta, luomukasviksia. Suoliston mikrobikantaa tulee ruokkia. Lääkkeiden käyttöä niin vähän kuin mahdollista. Yksi ainoa antibioottikuuri tuhoaa koko suoliston bakteerikannan ja sen palautumiseen saattaa mennä jopa vuosi.

Tiedätkös, että ilman bakteereja sä et saisi ruokaasi prosessoitua, joten tuo sinun väitteesi ei pidä paikkaansa. Voi kyllä tuhota ison osan bakteereista mutta tuskin sentään koko bakteerikantaa. Mitä tulee suoliston tulehduksiin ja edelleen em. bakteereihin on myös epäilty että diabetes II johtuu osaltaa bakteerikannan muuttumisesta suolistossa.

Okei, ei se sitten tuhoa koko bakteerikantaa mutta paljon. Itse en suostu syömään antibioottikuuria kuin hädässä.

Ap

Oho, oletpa sankari. Minä taas huvittelen antibioottikuureja syömällä.

Oikeasti: vituttaa neuvo "välttää antibioottikuureja". Kyllä ne tarpeeseen määrätään. Tulehdus on myös sairaus, ja kuormittaa elimistöä.

Höpsis. Esim korvatulehdukseen Suomessa määrätään antibiootit täysin rutiininomaisesti, vaikka tutkitusti useimmiten odottamisella on ihan sama parantumisodote. Monessa muussa maassa antibiootteja ei tähän määrätä kuin sairastelun selvästi venyessä/pahentuessa.

Varsinkin yksityisellä on filosofia, että asiakas on sitä tuytyväisempi, mitä isomman nipun reseptejä saa mukaansa. Tämä oma kokemukseni lapsen kanssa.

Tuttu täti sai viime talvena antibiootit sairastaessaan samaa pirullisen pitkään ja kiukkuiseen yskimiseen johtanutta selvästi virusperäistä infektiota, kuin minä itse. Ihan placeboksi määrätty.

Vierailija kirjoitti:

Muutos oli niin yhtäkkinen, että epäilen, että viljan tuotantoketjussa on tapahtunut jotain erityistä. Leipä on ollut pakko jättää kokonaan pois.

Kyse tuskin viljan tuotannon muutoksista. Lisäksi kotimaista viljaa ruiskutetaan huomattavasti vähemmän kuin muualla Euroopassa, saati kauempana.

Yllättäväkin muutos voi olla pitkäaikaisen muutoksen tulos. Pikkuhiljaa saavutettu rajapiste. Mutta kyse voi olla mistä vaan muustakin, joku vieras bakteeri, stressi yms laukaissut herkkyyden.

Ihmetyttää raju viljan syyttäminen - sitä kun on Suomessa tuputettu iät ja ajat. Miten se selittäisi nopean tapausten kasvun? Karkki tms. tai epäsäännölliset ruokatavat ja eineskulttuuri todennäköisempiä ison linjan muutoksia.

Vierailija kirjoitti:

Minä luulen, että lyhyt imetyksen kesto ja liian varhainen kiinteiden ruokien aloitus vaikuttaa negatiivisesti.

Huono luulo. Verrokkimaihin verrattuna Suomessa imetetään pitkään.