Käyttäjä33343

"Tehokas johtaja ei tunge itseään valokeilaan vaan osaa kehittää lahjakkuuksia tiimeissään. Hyvät johtajat tekevät töitä ennen kaikkea sen eteen, että saavat alaisensa loistamaan ja tekemään töitä yhteistyössä.

Kirjassa tällaisina johtajina pidetään muun muassa Saksan liittokansleri Angela Merkeliä ja Ikean perustaja Ingvar Kampradia."

Artikkelin pohjana olevan kirjan totuuksiin voi yhtyä.

Erityisen hyvää kriisinhallintaa ja johtajuutta on osoittanut Dr. Merkel.

Tyrkkyjohtajat mainitaan omana luokkanaan. He korostavat omaa itseään

lehtien sivuilla.

Huono esimerkki tästä oli Marinin Vogue ulostulo.

Lampaille rehua, täällä upposi jopa kriisiolosuhteissa täysin. Saksassa vastaava peilaus olisi aiheuttanut skandaalin.

"Luin jostain, että THL olisi kuluneiden muutaman vuoden sisällä rampautettu toiminnan vähittäisellä alasajolla. Se on helppo THL:n antaman ohjeistuksen valossa uskoa."

Outoa, että tuohon väittämään törmää kaiken aikaa.

STMn johtaja Kumpulainen sen itse selkeästi kiisti ja totesi heidän ostaneen alihankintana tarpeen mukaan osaamista eri alueilla.

Vierailija kirjoitti:

Sanna Marin on hyvin vähän julkisuudessa keskustelemassa coronasta. Joskus käy pitämässä ennalta jonkun kirjoittaman löpinän.

Aiempien pääministerien kohdalla on tiennyt mitä mieltä ne on asioista ja ne on perustelleet mielipiteitä. Nyt ei ole mitään tietoa.

Poliittisesti valveutunut taho väittää noiden puheiden olevan takamiesten kirjoittamia.

Huikein puhe oli Pekosella, väitti varautumisen olevan parasta maailmassa ja varmuusvarastot samoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut kuin kakkumaskaroita, ripsiväriharja kostutettiin vedellä ja hangattiin sitä ripsivärikakkua, toiset kostuttivat syljellä, puuteria ostin kemikaliosta, ei ollut meikkejä marketeissa. Itselläni oli mustat teryleenihousut ja prässäsin ne aina ennen tansseihin menoa. Kävin tanssimassa, ennen kuin pääsin ravintolaan tai baariin kuten nykyisin sanotaan.

 Kakkumascara taisi olla nimeltää Filmstar mustassa kotelossa. Kyllähän siihen useimmin töpäistiin sylkeä.

 Joskus joku muisteli, että eipä sen jälkeen ole kunnollista ripsiväriä saanut. Liekö aika kullanut muistot?

  Tosiaan baari olivat baareja ja ravintolat ihan erikseen. Sanottiin myös, että kapakka. Drinkkejä sanottiin paukuiksi tai grogeiksi. "Otin pari grogia". 

  Joihinkin ravintoiloihin oli illalliskortti, jolla sai esim. Oopperavoileivän. En muista saiko tällä illalliskortilla aiemmin pienen illallisen, ei pelkästään lämmintä voileipää? Sittemin illalliskortilla sai vain appelsiinituoremehun ja sitten ei mitään, illalliskortti oli vain sisäänpääsymaksu.

 Mutta 60-70-luvuilla ravintolat elivät kulta-aikaa ns.komennusmiehien vuoksi. Miehiä tuli kaukaakin tekemään vaikka tietä, rakentamaan hotelleja..jne. Heille ei maksettu työmatkakorvausta, joten he asuivat paikkakunnalla, kuka missäkin parakissa. Ja ku illat kävivät pitkiksi, komennusmiehet sonnustautuivat teryleenihousuihin ja kirjaviin paitapuseroihin. Old Spiceä poskille ja kirkonkylän tanssiravintolaan tanssaamaan. 

  Ja nämä miehet todella myös tanssivat! Seuraavana päivänä kun oli taas työpäivä, miehet eivät olleet edes mitenkään törkeässä humalassa. 

  Tansseja oli meidänkin kirkonkylän ravintolassa maanantaina, keskiviikkona ja tietysti pe-la. Ja aina tupa täynnä ja oikea orkesteri soittamassa.

  Sittemmin komennusmiehille ruvettiin maksamaan matkakorvausta ja heidän kannatti hurauttaa kotiin yöksi. Ravintolan tanssit hiipuivat.

 

Mennen karkoitti ja tabac kaatoi naiset.

Vierailija kirjoitti:

Elannon pullapuodeista sai tuoretta leipää, ranskanleipä ja polakka oli hyvää. Valintataloissa oli ruuan lisäksi vaatteita ja joissain jopa musiikkiosasto, sieltä tarttui mukaan Hurriganesien Hot Wheels-levy 5 markalla.

Pieni pyöreä hapanleipä meni kerralla, päällä metwursti ja voi.