Käyttäjä2875

Miten joku voi kuumuuteen haluta. Vasta loppui täälläkin. Tervetuloa pakkaset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- Juo olutta

- Rassaa autoja

- Katsoo jääkiekkoa

- Piereskelee

Tämän lisäksi:

-soitan rokkibändissä kitaraa

-ajan Harrikalla

riittääkö?

Kitarat ja harrikat ovat täysiä turn offeja 🤮

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oih, mistä sitä aloittaisi... Luonnehäiriöinen äitini on oma lukunsa.

Ensinnäkin kaikkiin arkisiin askareisiin oli yksi tietty oikea tapa, jota kukaan muu paitsi äiti ei tietenkään osannut. Jos täytin astianpesukoneen, äiti tuli tarkastamaan sen ja kauhistelemaan miten kaikki astiat on ihan väärissä paikoissa, ja järjesteli astiat uudestaan itse omalla tavallaan. Jos imuroin, äiti seurasi perässä arvostellen ja lopulta imuroi itse perässä, kun oon niin huolimaton ja epäsiisti. Lattianpesusta puhumattakaan, se oli sellainen taitolaji johon ei kannattanut mennä sotkemaan itseään ellei halunnut kunnon haukkuja päälle. Sitten kun minä ja isä ei lopulta enää osallistuttu kotitöihin, kun tiedettiin siitä seuraavan pelkkiä haukkuja ja pilkkaamista, äiti marmatti kovaan ääneen miten hän on niiiin uupunut ja joutuu tekemään aina kaiken itse, kun muut laiskottelee.

Äiti teki mulle aamupalan vielä lukionkin lopussa. Se oli alakoulusta asti joka aamu sama: kaurapuuroa, mansikkakeittoa ja lasi maitoa. Siis kyllähän sitä söi ennemmin kuin selkäänsä otti, mutta tuo kombo joka arkiaamu varmaan 9 vuoden ajan alkoi pursuta korvista ulos. Ja ei tullut kuuloonkaan, että aamupalalla olisi voinut olla välillä jotakin muuta, esim. leipää. Tai että olisin ollut äidin mielestä tarpeeksi kypsä, vastuullinen ja omatoiminen osatakseni tehdä edes aamupalan itse. Ei varmaan tarvitse arvata montaa kertaa, miksei tule kertaakaan ostettua kaupasta nykyään aikuisena maitoa, mansikkakeittoa tai kaurapuuroa :D

Kaikki koulun kokeet oli annettava äidille tarkastettavaksi. Jos sain kokeesta esim. 9+ tai 9 puoli, äiti tutki nuo kaikki pienimmätkin virheet ja puutteet ja piti mulle luennon siitä, miten olisi pitänyt vastata että olisi saanut 10. Äiti teki siis ennen syntymääni reilut 20 vuotta opettajan töitä, opetti mm. englantia, ruotsia, ranskaa, saksaa, äidinkieltä ja teki myös erityisopettajan hommia. Kun synnyin, äiti halusi jäädä hoitamaan mua kotiin ja lopetti työt, mutta työrooli jäi kyllä päälle 18 vuodeksi. (Fun fact: äiti antoi mulle nimen sen perusteella, että kaikki hänen oppilaat joilla oli sama nimi kuin mulla, oli kilttejä kympin tyttöjä... :D)

Sallitut mausteet ruuissa oli suola, mustapippuri, lihaliemi ja ketsuppi. Auta armias, jos erehdyit laittamaan jotakin liian eksoottista kuten currya, paprikaa tai chiliä. Uusia ruokia ei saanut testata, koska "jää kuitenkin syömättä". Turvalliset ruuat oli kinkkukiusaus, nakkikeitto ja nistipata.

Mitään huonekaluja tai esineitä ei saanut liikuttaa. Kaikki vanhempieni kodissa ovat olleet paikallaan sen 50 vuotta, mitä he nyt ovat siellä asuneet. Halusin nuorena isomman huoneen kuin se pieni kodinhoitohuone, johon minut sullottiin lapsena tavaranpaljouden pakottamana. Noh, tiesin että se ei tulisi kuuloonkaan neuvottelemalla, joten siirsin tavarani jo kotoa pois muuttaneen isosisarukseni vanhaan huoneeseen sillä aikaa kun vanhemmat oli kaupassa. Äiti oli aivan kauhuissaan, riideltiin asiasta monta päivää ja oli siinä jonkin aikaa mykkäkouluakin, kunnes äiti pikkuhiljaa hyväksyi tuon järisyttävän muutoksen.

No joo, näitähän riittäisi, jos alkaisi yksityiskohtaisesti muistelemaan. Ja nämä natsisäännöt on vain yksi ilmentymä siitä häiriintyneestä vallankäytöstä ja ilmapiiristä joka kotona vallitsi. Onneksi meidän välissä on nykyään 300 km, siten välit pysyy neutraaleina. Etäisyys on ollut elintärkeä asia, jotta on voinut käsitellä sitä, miten narsistivanhemman hovissa eläminen on vaikuttanut itsetuntoon, omanarvontuntoon, rajoihin, tunne-elämään, itsekunnioitukseen ja naiseuteen. Edelleen tutkin itseäni, omia rajojani ja kuka MINÄ aidosti olen. Koko elämäni olen tiennyt ainoastaan mikä on se äitini ihanne tyttärestään, jonka muottia en kuitenkaan kyennyt täyttämään. Mutta it is what it is :)

Ei äitisi oikein narsistilta kuulosta. Pikemminkin autistilta, joka ei kestä rutiineista poikkeamista.

Mikä ihme siinä on että jokainen mlkku ristitään narsistiksi. Että kuulostaisi paremmalta vai. Tyhmän kuvan antaa jo kyseisen diagnoosin käyttäjä.

Vierailija kirjoitti:

Ei onnistu. Jädeä menee se puikko tai tuutti kerrallaan, paketti kestäää siis usean kerran.

Sipsejä pystyy syömään kerralla ehkä sellaisen pikkusen pussin ja suklaata pikkulevyn. Makea ja rasvainen alkaa ällöttää nopeasti.

Ihan kevyesti menee. Nautinnollista. Ei ylipainoa.