Käyttäjä2875
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Me olemme molemmat kokeneet yksinäisyyden tuskan ennen seurustelua/avioliittoa. Nyt olemme pitäneet huolta että kummallekaan ei ole tullut tällaista tunnetta. Toisen huomioiminen tärkeää, sen eteen pitää tehdä molempien jotakin. Joillekin se on luontevaa ja moni osaa tulkita oikein toisen viestintää. Pitää osata keskustella ja kuunnella, tuoda julki mikä itselle on tärkeää, ja tiedostaa mikä toiselle tärkeää. Ja pitää myös osata joustaa jotta molemmilla hyvä olla.
Usein erotaan kun pinnalla on vain omat itsekkäät tarpeet. Ei olla alusta astikaan selvillä mitä toisen päässä liikkuu. Alkuhuumassa kaikki tuntuu helpolta ja kivalta, sitten myöhemmin ei kestetä ristiriitoja eikä osata rakentavasti selvitellä niitä. Ei ole tahtoa rakastaa vaikeampien kausien yli.
Me ei jakseta kauheasti riidellä. Tykätään rauhallisesta elämästä jossa ei tarvitse olla yksin. Ei tarvita päivittäin suuria tunnekuohuja. Nautitaan siitä että voi tarvittaessa auttaa toista ja saada itse apua monenlaisissa elämän asioissa. Turvallinen luotettava kumppani tuo rauhaa elämään, ei tarvitse miettiä elämässä muita mahdollisia polkuja, niitä on miljoonia jos on seikkailunhaluinen, mutta niistä ei löydy rauhaa sisimpään.
No miksi teille tuli avioero 🤔
Vierailija kirjoitti:
Yleensä johtuu siitä toisesta jos ei haluta jutustella, osaamisesta se ei ole kiinni.
Ei. Kyllä se johtuu siitä ettei suusta pääse mitään älykästä. Typerä tuppisuu.
Kaikki liittyy kofeiiniin. Joku yrittää tehdä sinusta narkkaria.
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä ole tahdovoimalla mitään tekemistä. Itse syövästä toipuneena se on yksi ärsyttävimpiä sanontoja, ikään kuin "taistelemalla" voisi voittaa syöpäsolut. Hoidot sen joko tekevät tai eivät.
Just näin. Syövästä toipuneena sanon ettei ole typerämpää tai ärsyttävämpää kuin se ainainen taistelu sanan tunkeminen syövän yhteyteen.
Sodassa taistellaan stana.
Noi sun hymiöt kertoo aika paljon sun tyhmyydestä. On tainnut koulut jäädä käymättä.