Käyttäjä25661

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksinkertainen selitys: valvotun päivähoidon puute. Molempien oli pakko olla töissä, että saatiin opintolainat maksettua, mutta kunnalliseen päivähoitoon pääsystä ei ollut toivoakaan, ainakaan pääkaupunkiseudulla. Kun hoitopaikkaa hakiessani selvisi, etten ole yksinhuoltaja eikä perheessä ole alkoholiongelmaa, minulle sanottiin suoraan, ettei kunnallisesta hoitopaikasta ole toivoakaan. Valvottua perhepäivähoitoa ei ollut. Lapsiparkoja jouduttiin pallottelemaan hoitopaikasta toiseen, osa parempia, osa kurjia. Näin siis 70-luvun alkuvuosina.

Mulla on vanhempia tuttavia suurista ikäluokista. He palkkasivat nuoren tytön kotiin hoitamaan lapsiaan 70-luvulla, jos molemmat vanhemmat kävivät töissä. Kotiapulaiset tekivät myös kotityöt, siivosivat, pesivät pyykin ja laittoivat ruuan lastenhoidon lisäksi. Äiti pääsi työpäivän jälkeen kotiin lepäämään. On ollut pikkasen helpompaa kuin meillä tänä päivänä. Meillä nykynaisilla alkaa toinen työpäivä, kun päästään kotiin. Ellei ole varakas ja osta palveluita kotiin.

Luulen, että sinulla nyt menee sukupolvet sekaisin. Olen itse suuriin ikäluokkiin kuuluva, eikä minulla sen enempää kuin muillakaan tuntemillani samanikäisillä perheellisillä ollut mitään ”nuorta tyttöä” kotiapuna, ei niin ensimmäiselläkään! Sen sijaan minun äidilläni oli 1940-luvulla nuori, kaupunkilaiselämää aloitellut maalaistyttö apulaisena, vaikka äitini oli kotiäiti. Samoin oli monella hänen tuttavallaan. Ja olihan apu todella tarpeen: äidilläni oli siinä vaiheessa kolme alle 5-vuotiasta lasta, eikä edes pesukoneita ollut, muista kodinkoneista puhumattakaan.

Sorry, mutta nauroin ääneen tuon kommentin tapahtumille. Sitä se on, kun yhä useammat lääkärit ovat muita kun suomenkielisiä. Minulla on yksityisellä puolella kaksi vakilääkäriä, ortopedi ja astmalääkäri, jotka kummatkin ovat ulkomaalaisia, mutta puhuvat suomea aivan sujuvasti. Siitä huolimatta joudun käyttämään eräänlaista yksinkertaistettua selkokieltä vaivojani selostaessani väärinkäsitysten välttämiseksi. Normaalisti puhun värikkäämpää kieltä.

Onko nykyisin enää edes olemassakaan pankkikortteja, joissa ei ole luotto-ominaisuutta?

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä olet lähdössä edes mukaan, jos kerran rahaa ei kuitenkaan paikan ostamiseen ole? Ilmoittaisit vain, että voitte ostaa kyseisen talon heti kun naisesi esittää suunnitelman siihen, kuinka hän maksaa erotuksen nykyisten ja uusien asumiskulujen välillä.

Talon? Missä sanottiin että kyseessä on talo? Taas yksi putkinäköinen landelainen, joka luulee että asunto = talo.

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuossa ole mitään outoa. Itse kirjoitan post it -lapulle, jonka saa kätevästi kiinni ostoskärryn ripaan. En jaksa kulkea kaupassa kännykkä kourassa. Sama lappu on kotona jääkaapin ovessa ja kirjoitan siihen viikon mittaan kaikkea ostettavaa. Käyn yleensä kerran viikossa kaupassa. Ikää on 34 v.

Teen täsmälleen samalla tavalla! Loistava systeemi, miksi muuttaisin sitä? Ei minulla aina ole kännykkä kourassa jääkaapilla käydessäni eikä esim. ruuanlaittopuuhissa, jolloin helpoimmin huomaa puutteet