Käyttäjä2278

Kiintymyssuhdetyyli on todella mielenkiintoinen asia, joka vaikuttaa meidän jokaisen stressivasteeseen ja esim. alttiuteen saada aikuisiän diabetes tai sydän- ja verisuonitauteja tms. kroonisia sairauksia. Kiintymyssuhdetyyli vaikuttaa verenpaineeseen, sykkeeseen ja sisäeritykseen ja sen herkkyyteen. Nykyisen epigeneettisen teorian mukaan ihmisen perimä ja geenit altistavat monenlaisille sairauksille yms. mutta tarvitaan aina jokin ympäristötekijä, jotka aktivoivat geenit "toimintaan", ja vasta silloin geeniperimä alkaa vaikuttaa sairastuvuuteen. 

Joo, joka kolmannella on turvaton kiintymyssuhdetyyli. Tietenkään se ei automaattisesti tarkoita mitään patologista, hyvin monet pärjäävät esim. välttelevästi turvattoman kiintymyssuhdetyylin kanssa ihan hyvin elämässä. Mutta tunteiden käsittely vie kuitenkin enemmän energiaa, voi olla vaikea luottaa toisten hyväntahtoisuuteen yms. mikä taas voi näkyä siinä, kuinka uskaltaa ottaa haasteita vastaan elämässä ja kuinka paljon epäonnistumiset kuluttavat energiaa ja kuinka paljon tarvitsee ylipäätään aikaa palautumiseen. Mutta siis voi edetä työelämässä pitkälle ja pärjätä ihmissuhteissa, tietty erityisesti hankalien tunteiden välttely on kulttuurissamme yleistä. Mutta muodostaa siis kuitenkin riskin monenlaisille hyvinvointia rapauttaville seuraamuksille (masennus, uuupumus jne), jos ympäristöolosuhteet ovat kuormittavat: tulee työttömyyttä, menetyksiä, avioero yms.  Turvallisesti kiinnittyneet voivat selvitä paremmin tällaisista kriiseistä eteenpäin. Kokonaan kiinnittymätön kiintymyssuhdetyyli vaikuttaa yleensä jo merkittävästi ihmisen psyykeeseen ja näkyy mm. rikostilastoissa. 

Arjen stressiin ja paineisiin vaikuttaa toki kuormittavat asiat, joita eri ihmisillä on eri määrä, mutta sen lisäksi myös ihmisen oma psyykkinen kapasiteetti. Jotkut ovat saaneet lapsuudenperheessä paljon heikommat voimavarat kuin jotkut toiset. Joka kolmannella suomalaisella on turvaton kiintymyssuhdetyyli, eli omat vanhemmat eivät ole osanneet luoda lapselleen turvallista tunneyhteyttä ja riittävän vahvaa perusluottamusta elämää kohtaan. Tällainen turvaton kiintymyssuhdetyyli korreloi uupumisen ja mielialahäiriöiden kanssa. Kiintymyssuhdetyyli vaikuttaa myös ihmisen stressivasteeseen: kuinka herkästi elimistö reagoi mm. stressihormonituotantoa lisäämällä yms. fysiologisilla toiminnoilla. Lasten ja nuorten kasvuympäristö on voinut olla hyvinkin erilainen, osalla se on ollut niin kuormittava, että se jättää elinikäiset jäljet esim. hippokampokseen ja mantelitumakkeeseen aivoihin, ja siksi on turha ajatella, että me kaikki edes voisimme kestää samassa mitassa kuormitusta ja se olisi vain ihmisen omasta tahdosta kiinni, miten asiat kokee. 

Tuskinpa vaan. Pojilla ja miehillä on paljon enemmän erilaisia kehityshäiriöitä sekä mm. autismin kirjoon liittyvää problematiikkaa kuin tytöillä ja naisilla, mikä osaltaan vaikuttaa heidän pärjäämiseensä yhteiskunnassa ja elämässä. Kromosomiyhdistelä XX on jostain syystä haavoittuvaisempi kuin yhdistelmä XY, mikä aiheuttaa poikien ja miesten elämään osaltaan enemmän syrjäytymistä mitä tyttöjen ja naisten. 

Nykyään puhutaan kognitiivisesta ergonomiasta: kuinka kognitiivisesti rasittavaa työ työpaikalla/kotona on. Siihen vaikuttaa työskentely-ympäristön hälyisyys, kuinka hyvin on mahdollista keskittyä tekemiseensä, kuinka paljon siihen tulee keskeytyksiä jne. Siten muukin kuin ns. akateeminen tietotyö voi olla hyvinkin kuormittavaa aivoille, jos vaikka pitää vastata monien asiakkaiden/potilaiden/lasten tarpeisiin samanaikaisesti ja olla koko työajan vahvasti läsnä vaihtuvissa vuorovaikutustilanteissa. Eli siis työ kuormittaa hermostoa eri tavoin, samoin ihmisten hermoston herkkyys ja toiminta eroaa toisistaan, joku jaksaa enemmän hälyä ja aivojen moniajoa kuin toinen. Aika kovilla suurin osa ihmisistä on työelämässä, ja sen lisäksi pitää vielä huolehtia itsestä, perheestä ja lapsista sekä jotkut vielä muistakin läheisistä. Tsemppiä kaikille arkeen!