Käyttäjä2108
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella helpolta kuulostaa teidän ohjeet. Mutta kun elämä ei ole niin yksiviivaista.
T. Töissä käyvä köyhä (traumatisoitunut)
Raha-asiat on ihan pelkkää perusmatikkaa. On tulot ja on menot. Tulojen pitää olla isommat kuin menot.
Samaa voidaan periaatteessa sanoa painonhallinnasta, vaan ei sekään ihan niin suoraviivaista ole. Jos joutuu aina etenemään järki edellä ja kieltäytymään kaikesta, mikä tuottaa iloa ja nautintoa, niin ennemmin tai myöhemmin mieli väsyy ja tulee 'repsahdus'
Monet, jotka käyttäytyvät ulkopuolisen silmin aivan järjettömästi, ovat lapsuudessaan jääneet vaille opastusta siitä, miten tunteet voi kohdata hallitusti. Jos vanhempien esimerkki on ollut se, että lyhyen tähtäimen nautinto on tärkeämpi kuin terveys, lapset tai turvallisuus, niin lapsi oppii pitämään sitä normaalina.
Itseäkin moinen järjenköyhyys sattuu aivoon, mutta olen hieman eri yhteydessä huomannut, miten kavalasti oma kasvuympäristö vaikuttaa siihen, mikä on itselle 'normaalia'. Joillekin se on kaksi lämmintä ateriaa päivässä, hampaiden pesu aamuin illoin ja säännölliset rutiinit. Toisille aamun avaaminen kaljapullon kanssa ja vanuminen baariin, päivän törpöttely ja illalla sammuminen. Näiden perheiden todellisuuksilla on parin maailmankaikkeuden ero. Ja jos ajattelee, että lapsi kasvaessaan automaattisesti yhtäkkiä ymmärtää ja oppii muiden kotona omaksumat taidot, niin valitettavasti ei toimi niin.
Käsien vääntely ja ylenpalttinen ymmärtäminenkään ei auta mitään, joten olisi mahtavaa jos esim. työkkärissä tarjottaisiin ihan sellaisia "näin rakennat itsellesi ja perheellesi hyvän elämän"-tyyppisiä kurssituksia ja tarvittaessa ohjauksen mt-palveluihin. Samalla voisi vähentyä syrjäytyminen ja sen siirtyminen seuraaville sukupolville.
Tässäpä tämän ketjun järkevimpiä kommentteja. Itse olen elänyt lapsuuden, jossa piti opetella elämään ihan itse, ei meillä kukaan opettanut että pitää pestä hampaat tai että normaalisti ruokaa on ihmisillä kotona tarjolla edes säännölllisesti kerran päivässä. Olin aivan äimänä kavereiden luona ala-asteikäisenä kun kutsuttiin syömään ja siellä on tarjolla erilaisia ruokia ja leipiä ja maitoa ja piimää. Meillä jos ruoka-aikaan oli pöydässä jotain niin makaronimössö ja ketsuppi. En voinut uskoa että kaverit saa käydä jääkaapilla itse jos huvittaa, meillä ei saanut mennä vaikka olisi nälkä.
Sitten kun muutin kotoa pois oli työn ja tuskan takana oppia huolehtimaan omasta ravitsemuksesta ja ihan tosiaan perushygieniasta. Eikä tähän mitään apuja yhteiskunnalta saa. Kaljan juomiseksihan se taittui useammaksi vuodeksi ennen kuin omat aivot oli tarpeeksi kypsyneet (ja oli edes käynyt selväksi mitä aikuiselta odotetaan) ottamaan vastaan kaiken sen vastuun.
Perusarjen hallinta liittyy todella voimakkaasti omiin kykyihin hallita itseään, impulssejaan ja omia tunteitaan. Monelle vaikeista oloista ponnistavalle nämä eivät ole itaestäänselvyyksiä.
Hieno kommentti, laittaa ajattelemaan. Tosin tuosta eri mieltä, että olisi hyvä, jos lapset saavat käydä jääkaapilla kun huvittaa, vaan pidän tärkeänä sitä, että ruoka-aikana syödään, ja ei jatkuvasti napostella mielihalujen mukaan. Toki silloin on tärkeää, että on terveellistä ruokaa riittävästi tarjolla ruoka-aikoina.
Ei meillä ruoka riittänyt.Jos et ollut juuri ruoka-aikana kotona , sait syödä kauraryynejä ja leipää ilman makkaraa .Kummasti olemme selvinneet.
Mutta tästä johtuen ostan aina parasta ruokaa viimeisen päältä.
Olikohan IS joka kirjoitti köyhästä helsinkiläisestä perheestä kerran. Otin yhteyttä ja aioin lähettää heille paketin.
Rouva sanoi että ei me niin köyhiä ole kuin mitä tuossa artikkelissa lukee.
En lähettänyt. Olin jo kerännyt hienoja vaatteita , kalliin nahkatakin lihavalle pojalle mm.
Nämä on satuja useimmiten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se äitihän oli kuin pieni lapsi siellä perheessä. En yhtään ihmettele että isä on uupunut.
Viiden lapsen kotiäidille opetettiin kaupassa laskimen kanssa, mihin rahat riittää ja terassilla harjoiteltiin menojen laskemista.
Aivan järjetöntä touhua!
Ymmärsin että laskivat laskimen kanssa, koska rahaa oli vain tietty määrä mikä ei saanut ylittyä. Itsekin olen joskus joutunut kaupassa laskemaan mihin rahat riittää.
Minulla asiakkaana ruotsalainen rouva. Laski rahojaan , kolikkoja , jouluostoksilla. Odotti ja antoi toisten mennä edellä. Tuli hänen vuoro. Mitä maksaa kolme siivua kinkkua? Ja mitä maksaa silli? Näin kyseli rova ja oli huolissaan etä rahat ei riitä.
Kun oli ostanut jouluruoat, 12 euroa. , laitoin kassin ylimääräistä. Palan ankeriasta, rosollia, silliä ja jotain leivonnaista. Ssitä mikä ei sopinut hänen budjettiin.Toivotin rouvalle Hyvää Joulua ! Hän kiirehti pois liikuttuneena.
Miten tähän mennyt elämä.Ei ole varaa mihinkään.Kohta ollaan kuin Afrikan köyhissä maissa.
Ei sinun vastaus ollut vastaus aloittajan kysymykseen.
Moni nuori nainen voi kokea tämän tilanteen vaikeana, koska lääkärit eivät voi vastata eri syistä.
Saas nähdä jos useampi lapsi syntyy sairaina tulevaisuudessa.