Käyttäjä2108

Muistan aina vieläkin Banaanilaiva jäätelöannooksen Valion baarissa. Sitä en saanut koskaan ostaa vaikka kuin teki mieli. 

Muistan kuin kaipasin todella paljon kaunoluistimia. 

Jouluaatto eikä sen näköistä pakettia ollut missään. Kummisetä tuli päissään meille , kahvinruskeaksi maalatut kaunoluistimet roikkui hänen olkapäällä. Pahalla päällä kirosi ja sanoi että ei ole vaimolla vara antaa tytölle luistimia , mutta kristallit roikkuu katossa. Siihen on vara.  Nyt yksi vähempi.

Vedin alas kruunun ja onnistuin nämä luistimet hankkimaan. Vaikka olisin mieluiten hakenut kaupasta uudet. 

Kiitos Anttisetä noista luistimista, jotka olivat minulle niin rakkaat. 

Ei ollut väliä oliko uudet tai käytetyt.

Minä olin pohjois Suomen yksi lupaavia pikaluistelijoita kun olin 14 vuotta. Harmi että meihin ei panostettu yhtään. 

Vierailija kirjoitti:

Olen vuonna 1992 syntynyt ja ala-asteella ja sitä ennen en kyl muista, et hirveesti ois mitään luksusta ollut. Ihan vaan perus elämistä ja saanut perus tavarat, vaatteet, yms.

Kun vanhemmat erosi ollessani 13, niin moni asia muuttui luksukseksi, jos jotain sain. Farkut, jos maksoi yli 20€/kpl tai paita, jos maksoi yli 5€/kpl, se oli luksusta. Eikä vaatteita ostettu, kuin kerran kaksi vuodessa.

Se, että käytiin yhtään missään oli luksusta. Olen kotoisin hyvin pieneltä paikkakunnalta ja missään ei käyty yhdessä, paitsi lähimmässä suuressa Prismassa kerran kuussa.

Se, että sai kotona olla edes tietokoneella oli luksusta tai, että joku kaveri tuli käymään oli myöskin luksusta. Se, että sain skootterin oli erittäin suurta luksusta ja siitä tuli aina välistä muistutuksia, että sellainen peli on hommattu.

Eikä äidilläni ollut rahasta pulaa, isällä jonkin verran, koska maksoi elatusmaksuja ja muuta siihen päälle. Äitiäni ei vain kiinnostanut me lapset ollenkaan vuosiin tuon eron jälkeen, siksi monet perusasiatkin muuttui luksukseksi...

Saitte tavaraa rakkauden sijasta. Aika tavallista.

Vierailija kirjoitti:

Sain sitä ensimmäisen kerran vasta 16-vuotiaana kun minut huostaanotettiin 2009. Maistoin silloin ensimmäistä kertaa Hesburger ruokaa, sain uusia vaatteita, pääsin huvipuistoon, laivalle ym.

Voi sinua ! Miten menee tänään ? Toivon sinulle kaikkea hyvää. 

Vierailija kirjoitti:

En näin aikuisena enää halua että minua puetaan.

Niin no. Kohta tulee se aika kun sinua ehkä puetaan toisten avustamana joka päivä.

Että olepa kiitollinen elämästä nyt .Jos kohteliaat miehet auttavat , sekin antaa hyvän olon tunteen.