Käyttäjä2108

Heräsin kello 1.15 yöllä vuosi1992 uskomattomaan auringon paisteeseen. Koko makuuhuoneen katto oli enkeleiden valaistuma. Sateenkaaren muotoinen  enkeliryhmä ja niin kirkas valo että vetäisin rullaverhon auki ja katsoin ulos. Oli syyskuun 22 päivän yö. Ulkona säkkipimeää. Menin ihmeissäni istumaan olohuoneeseen  sohvalle. Siellä istuin ja mietin täytyykö humenna mennä lääkärille apua hakemaan kun en jotenkin voinut edes liikkua . Istuin kuin tinasotilas. Normaalisti yöllä katsooTv tä tai lukee jotain ,juo vaikka kupin teetä tai käy savukkeella ( poltin silloin). Ja tuo viimeinen vaihtoehto on pakoittava tupakkamiehelle. 

Kello 4.15 menin nukkumaan eli 3 tuntia istuin ja en oikeen ymmärrä miten ajattelin muuta kuin tuon lääkärijutun.

4.30 soitti veljeni Lapista ja sanoi että äiti oli kuollut.

Muistan kuinka sanoin ; Ei ole äiti kuollut.. Silloin tuli ne enkelit mieleen ja olin surun keskellä hyvilläni että enkelit hakivat äidin.

Muuta en voi sanoa kuin joko uskotte tai ette. 

Tästä 29 vuotta. Totean että hyvänen aika kuin nopeaa aika rientää. Mutta suru on jokapäiväinen. Rakastin äitiäni ja toivon että hän on luonani joskus. Samoin rakkaat veljeni. Ja nyt tuli  kyyneleet.

Niiin että tietää ainakin mitä saa jos on kotimaista. 

Unkari tilasi Sputnik rokotteen ja se oli ilman vaikutusta koska lääke oltiin laimennettu niin että puolet voimasta oltiin otettu pois. Venäjä sai palautuksen .Ei kai Suomi ole tietämätön tästä?

Ruotsissa rokotettavien määrä on matala koska kukaan ei halua AZ. 

Ulkomaat !