Käyttäjä2108

Ei uutisoida mitään .Onkohan monta sataa kuollutta ?

Hää läks takaisin Kameruniin. Vai heitettiinkö tartuttaja pihalle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä meidän talossa on myös kylmäkellari. Itse olen käyttänyt sitä parina vappuna kun olen tehnyt simaa ja lahjoittanut seurakunnan myyjäisiin ja mies on pari kertaa isomman kaljalaakin sinne laittanut. Olen huomannut että alle puolet kylmiöistä on käytössä ja ne mitkä on, niissä on pääasiassa juuri jotain olusia ja viinejä. Utelias olen ollut, myönnetään. Edellisessä asuinpaikassamme se päätettiin purkaa pois vähäisen käytön takia, mutta en tiedä mitä tuli tilalle, se jäi vähän kesken kun muutimme juuri siinä päätösvaiheessa pois. 

Kellarikomerossa voi talvettaa myös monivuotisia parvekekasveja, ja laittaa vaikka kukkasipulit kasvamaan kevättä varten ruukkuun.

Näin teen.

Vierailija kirjoitti:

En omista älypuhelinta ja maksan ostokseni pääosin käteisellä. Minulla ei ole käyttäjätilejä sosiaalisessa mediassa. Luen myös ihan paperille painettuja kirjoja.

Olen parikymppinen mies.

Järkevä nuori mies!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakanoiden veto.  Vedän mieheni kanssa puhtaat lakanat viikaten ne rullalle.  Edellä mainittua askaretta ei lakanoitten viikkaamiseksi liinavaatekaappiin enää monikaan nuoremman sukupolven edustajat tee, vaan mankeloivat lakanat ilman että vetäisivät ne ensin.

Lakanoiden vetokin on kantautunut lapsuuteni kodistani omankin perheen tavaksi. Itse ollessani alle kouluikäinen pikkulapsi muistan, kun tykkäsin aina lakanavedon aikaan mennä vedettävän lakanan alle, kun siinähän alkuun mukavasti tukka hulmusi lakanoiden vedon alkutoimen aikana, kun äiti ja joku perheenjäsen toisessa päässä lakanaa vetäessään niitä lakanoita ensin levittivät ja humpsauttivat sen lakanan levälleen, ja kiva tuulahdus kävi kasvoilleni, kun istuin lakanoiden vedon aikaan niitten alla lattialla. 

Lieneekö monessakaan nykylapsiperheessä enää vedetään ylipäätänsä lakanoitakaan???  Äiti tai isä vaan kääräisee ne viikaten rullalle ja/tai mankeloivat ne lisäksi tai toiset vielä silittävätkin, kuten äitini silitti vedetyt ja viikatut lakanat.  Tiedän, että lakanoiden materiaalejakin on nykyisin paljon sellaisia ns. itsesiliäviä puuvillasatiinisia, kuten on itsellänikin on, joita ei välttämättä tarvitse silittää, vaikka ne vetääkin ja viikkaa siten rullalle ja laittaa ne liinavaatekaappiin.

Minäkin istuin tuulessa lapsena vedettävien lakanoiden alla. Meillä ei lakanoita vedetä, ei mankeloida vaan kämpätään...

Siis viikataan. Puoliso taitavampi tässä

Kodin tekstiilien hoito on mielenkiintoista kulttuuriperintöä, joka on siirtynyt etenkin naissukupolvelta toiselle.

Ennen vanhaan lakanat ja pyyhkeet yms. olivat arvotavaraa, ja niiden peseminen ja hoito olivat tärkeää osaamista. Useinhan naimisiin mennessä morsiamella oli kapioarkussa ommeltuina lakanat ja pyyhkeet pariskunnalle, nimikoituina. Tämä oli usein morsiamen tärkein taloudellinen osallistuminen uuden perheen kotiin.

Nämä kapiolakanat olivat ennen niin hyvänlaatuisia, että oikein hoidettuin saattoivat kestää morsiamen elämän loppuun saakka. Minullakin on kaapissa vain hieman hitunut keittiöpyyhe, jossa on isoäitini äidin nimikirjaimet.

Lakanoiden vetäminen on sekin harviainen perinne, jota on ollut kuulema vain luterilaisilla Pohjois-Euroopassa lähinnä vain Suomessa ja Saksassa. Jotain muita perinteitä sekin on välittänyt, eikä tehty vain käytännön syistä. Vanhan kansan lakanat olivat kestävää kangasta, puuvillaa- tai pellavaa. Pesun jälkeen lakanat vedettiin ja mankeloitiin, jotta pinta saatiin sileäksi, koska se hylkii likaa eli niitä ei tarvinnut pestä niin usein. Lakanoiden pesu kiehuvassa vedessä ja huuhtelu käsipelillä oli iso urakka muinoin. Vetäminen ja mankelointi tietysti helpotti myös lakanoiden viikkaamista tiiviisti, joten ne saatiin nätisti kaappiin sopimaan. Kestivät hyvänä pitkään! Mummon vanhoja lakanoita (mummin tekemillä pitsireunuksilla!) on kaapissa meilläkin vielä muutama.

Opin jo lapsena vetämään lakanat ja mankeloimaan äidin ja mummin kanssa. Olin teini-ikäisenä myös töissä vähän aikaa isossa pesulassa juuri lakanoita mankeloimassa - se oli kovaa ja kuumaa hommaa! Meidän kerrostalon pesutuvassa on vielä mankeli, ja olen siellä mankeloinut joskus kymmenen vuotta sitten, mutta nykyiset pussilakanat ovat useimmiten niin heikkolaatuista puuvillaa, ettei niitä oikein uskalla vetää ja mankeloida. Kestävät muutaman vuoden ja sitten joutuu heittämään pois. Kätevämpiä tietysti ovat nämä pussilakanat kuin vanhanaikaiset alus- ja päällyslakanat. Mutta kyllähän meiltä pala kulttuuriperintöä häviää kun vetäminen lopetetaan...

Mankeloin ja silitän lakanat ja pyyhkeet.