Katrius
Seuratut keskustelut
Kommentit
rv 13-14. Olen muutenkin pyöreä, maha ei ehkä ollut vielä kovinkaan iso, mutta äitiysfarkut oli niin mukavat päällä :-D Tavalliset paidat menee vieläkin mallista riippuen. Nyt rv 19 ja enää ei puhettakaan, että tavallisiin housuihin mahtuisin.
Eilen taas käytiin, tuleva isäkin oli mukana kun th sanoi viimeksi, että nyt katsotaan niitä Kelan lappuja. No eihän niitä katsottukaan, vaan vasta ensi kerralla...
Painoa oli nyt tullu kilo, eli +1kg ensimmäisestä neuvolasta. Hb oli 113 ja sain rautaa jo mukaan, mutta en aio kyllä vielä sitä aloittaa kun vointi on suht ok. Sitä paitsi päivystyksen mittarilla mulla oli just viime viikolla hb 132. Edellisessä neuvolassa oli toisin päin: polin mittarilla oli jotain 118 ja neuvolassa 124. En tiedä paljonko se voi sitten vaihdella päivittäin. RR taisi olla ekan kerran alle 140, vaikka taaskin olin hermo tiukalla sen terkkarin sähläämisen takia :-D Pissa oli ok ja sydänäänet kuului heti oikein pontevana, perään sain vielä potkunyrkkeilysarjankin tuntea...
Maanantaina mennään rakenneultraan, se on tosiaan se 4D Terveystalolla ja kunta maksaa :-) Seuraava neuvola on 2.3. ja silloin sitten niitä kelan juttuja. Perhevalmennus alkaa ens viikolla, mies ei ollut kovin innoissaan sinne tulossa, mutta saa tulla ainakin sillä kerralla kun synnytyksestä puhutaan. Isäryhmään hän kuulemma _ei_mene_ koska siellä on vaan marimekkopaitaisia antennipipoisiä isiä hymistelemässä :-D No, kunhan nyt tulee edes käymään siellä valmennuksessa.
Äitiyspakkauksen aion ottaa, siitä taisi aiemminkin jo olla puhetta. Muuten on hankinnat vielä kovin vähäisiä, muutamilta tutuilta olen pyydellyt vaatepaketteja, kun hankkiutuvat pikkuvaatteista eroon. Vaunut, kaukalo ja sitteri on jo tiedossa. Pinnasänkyä odottelen yhdeltä työkaverilta.
Työvaatteiden kanssa alkaa olla ongelmallista, kukaan ei tee työhousuja äitiysmallisena. Tällä hetkellä käytän Carriwellin "laajennusvyötä" mutta siinä on se huono puoli, että pitää olla pitkä paita ettei avonainen sepalus näy, ja sitten taas ei voi pitää varustevyötä.
En keksi mitään sanottavaa, mutta toivotan paljon paljon voimia ja otan osaa suureen suruunne.
Olen jo vähän odotellut, että koska ne liikkeet tuntuu. No tänään sitten, söin ensin suklaata ja menin sitten sänkyyn makaamaan mahallani ja lukemaan, niin sieltä alkoi tuntua pieniä muksahduksia. Kuulostelin niitä myös selälläni maaten, mutta mahallaan tuntuivat paremmin. Kai se marakatti siellä riehui sokerihumalassa, lauleskeli ja hihitteli ja törmäili kohdun seinämiin :-D Aika ihanaa. Pitää paikkansa, että vauvan odotus muuttuu konkreettisemmaksi liikkeiden tuntumisen myötä. Tähän asti ei ole osannut ajatella, että siellä oikeasti on joku uusi ihminen kasvamassa, mutta uskottava se on, kun kerran monottaa nyt noin tomerasti.
Muita kuulumisia omasta navasta: 7.2. mennään rakenneultraan Terveystalolle. Terkkari sanoi mulle, että se tehdään viikoilla 22-24, ja ei tarvi osata sanoa kun laskettu aika kun soittaa aikaa. No ei se taas ihan niin ollutkaan, sieltä kysyttiin että koska sun pitäisi päästä ja ihmettelin sitten, että onko se nyt rv 22-24 niinkuin terkkari sanoi, vai 20-22 niinkuin niitten ohjeessa lukee, minkä sain neuvolasta. Niitten oman ohjeen mukaan sitten mentiin, eli ultra on nyt sitten 20+2 jos katsotaan niistä aiempien ultrien l.a:sta, 20+0 jos menkkojen mukaan. Tuo terkkari on kyllä niin... no, toope. Jos pelkän häneltä saadun tiedon varassa olisi, niin aika heikosti menisi.
Työterveyslääkärilläkin kävin juttelemassa, lähinnä varmistamassa sen eritysäitiysrahan. Sitä ei meidän alalla makseta, minkä kyllä arvasinkin. Eli töissä pitäisi sitten vaan olla ja tarvittaessa jäädä saikulle jos tulee kremppoja.
Maha on ottanut joulun jälkeen kasvuspurtin ja kuulemma näkyy jopa työvaatteiden alta. No toisaalta, mulla on jo kokoa isommat työhousut käytössä ja niistäkin ylänappi auki, seuraavaksi vien ompelijalle muokattavaksi yhdet kun meillä ei äitiyshousuja ole ennen tarvittu... kai niistä taitava ompelija osaa tehdä äitiysmallin kun ompelee vetoketjun kiinni, madaltaa vyötäröä ja laittaa leveän resorin tilalle. Mieluummin sellaiset kuin mitään sivuvenykkeitä ja kuminauhoja... ajattelin että voin viedä vaikka yhdet äitiysfarkut malliksi.
Millariinalle oikein paljon tsemppiä ja voimahalaus! Toivottavasti enempää ei lorise ja reikä menee umpeen kalvoissa. Lapsivettähän muodostuu koko ajan lisää, eli jos se uusi pysyy siellä kalvojen sisällä, niin hätä ei ehkä ole ihan niin kova. Silti tietysti ahdistavaa ja pelottavaa.
Mä olin myös pari viikkoa sitten paniikissa kun pikkarit oli märät, mutta olen tullut siihen tulokseen, että pissaa karkailee kun rakko on täynnä, tai sitten nivuset vaan hikoaa. Tai sitten se on valkovuotoa. Jotain inhaa kuitenkin :-/ Oltiin tuolloin oltu koko päivä tien päällä ja mulla oli jatkuvasti olo, että rakko on täynnä mutta vessassa tuli vaan pikku liraus. Lisäksi tietysti auton penkki hiosti kun oli toppatakki ja pitkät kalsarit ja turvavyön alennin ja vaikka mitä. Kävin antamassa pissanäytteenkin, mutta se oli ihan puhdas.
Josaka: sä olet kyllä joutunut vähän inhaan tilanteeseen :-D Huumeseula kuulostaa kyllä jo vähän liioitellulta, oletko kysynyt tarkemmin että minkä takia tuollaiset kyyläykset? Mulle terkkari kanssa teetti sen audit-kyselyn, mutta käski mun itse laskea pisteet ja sen enempää siitä ei puhuttu... eli ihan yhtä tyhjän kanssa.
Angela kyseli hemoglobiineista: mua väsytti tuossa joulun jälkeen ihan sikana, ja mittasin töissä sitten hemoglobiinia, joka oli 118. Olin ihan varma että seuraavan viikon neuvolakäynnillä saan rautakuurin, mutta siellä hb olikin taas 124. Nyt eilen se oli peräti 132 kun töissä taas mittasin, olen kyllä syönyt reippaasti ruisleipää, kun maha taas kestää sitä (olin välissä pari vuotta ilman, kun keksin että ruisleipä oli syy jatkuviin vatsavaivoihin). Kuivuminenhan nostaa hemoglobiinia, mutta mä en voi ainakaan kuiva olla, kun juon kuin hevonen pitkin päivää ja ramppaan sitten vessassakin siitä hyvästä, myös öisin. Tämän raskauden aikana ei ole mennyt yhtään yötä, etten olisi käynyt vähintään kerran vessassa kesken unien. Parhaana yönä neljä kertaa...
Emmaljungan vaunut tulee meillekin, ostetaan mun serkulta jolla ne on olleet käytössä kahdella lapsella. Turvakaukalo + telakka ja sitteri ostetaan mun työkaverilta ja pinnasängyn suhteen on selvittelyt meneillään. Kotiin asti ei ole kantautunut vielä yhtään mitään vauvatarviketta, mutta ehtiihän sitä. Pitää vielä rempata tuota yhtä makuuhuonettakin.
Äitiyspakkauksen otan minäkin, saas nähdä saako vielä sen 2010 sisällöllä. Siinä on kyllä kovasti kaikkia kivanvärisiä vaatteita, täytyy laittaa hakemus vetämään hyvissä ajoin jos sitten saisi vielä vanhan.
Mukavia talvipäiviä kaikille, ja tsemppiä sitä tarvitseville!
Cassandra 18+1
ei multa ole otettu vielä kertaakaan, ja aloin sitä tuon edellisen neuvolan jälkeen miettimäänkin, että koska sitä kuuluisi alkaa mitata?
Mullakin on nyt vasta alkanut todella iskeä tajuntaan, että vauva meille on tulossa. Tänään kävin kirppiksellä ja ostelin ekoja pikkuvaatteita. Miehelle niitä esittelin, ja hänkin totesi että asia alkaa muuttua konkreettiseksi. Tottakai tuo liikkeiden tuntuminenkin jo teki asiaa todelliseksi, mutta kun ne ei vielä mahan päälle tunnu, niin mies on toistaiseksi ollut vaan mun kertoman varassa. On hän toki ultrassa vauvan nähnyt ja sydänäänet kuullut, mutta silti.
Olen ollut vähän huolissani siitä, että en ole ollut mitenkään "vauvakuumeissa" raskausaikana, vaan enemmänkin pelännyt, että en rakastukaan lapseen tai ole aivan onneni kukkuloilla, kun en osaa lässyttää pikkuisille vaatteille tai silitellä mahaani. Mutta kai ne tunteet sieltä kehittyy, ja tänään kun hypistelin noita 52-senttisiä bodyja niin joku hellyystunne siellä rinnassa tuntui.
Huomenna rakennultraan, vähän jännittää mutta enemmän olen utelias.
Cassandra 20+1
PS. Otatin miehellä ensimmäisen masukuvan puolenvälin kunniaksi eilen: http://aijaa.com/v.php?i=000837448436.jpg