Katariinanen

Miksi Liisa ja Ismo menivät heti positiivisen raskaustestin jälkeen ostelemaan vauvan vaatteita... ei olisi tullut itselläni mieleenkään lähteä samalla viikolla shoppailemaan vauvalle, kun raskaus vielä kovin alussa. Mielestäni outoa noin varhaisessa vaiheessa.

Itse muutin jo 17 vuotiaana pois kotoa. Tällähetkellä olen 7 kuulla raskaana ja 19.v, 4 kuukauden päästä 20.v ..

Minun mielestäni pitäisi osata ottaa vastuuta omasta asumisesta ja kodinhoidosta (vuokranmaksuista, koko kodin kotitöistä jne), jos on lapsi tulossa. Jos ei omaan asuntoon halua muuttaa/opetella ottamaan vastuuta elämän perusasioista ennenkuin lapsi syntyy, niin kannattaa hänen lähteä viimeistään synnytyssalista ensikotiin harjoittelemaan vauvan kanssa. Siitä sitten siirtyy omaan asuntoon. Jos tytön mielestä vauvan hoitaminen yksin/poikaystävän kanssa tuntuu ihan mahdottomalta, niin neuvolasta voidaan järjestää kerran kaksi viikossa pariksi tunniksi apua vauvan hoitoon. Myös perhetyön mahdollisuus kannattaa ottaa huomioon.. Jos hän on lapsen päättänyt pitää, niin kyllä hänen pitäisi edes ensin yrittää hoitaa vauvansa ihan itse ja omassa  asunnossaan. Ei voi aina ajatella automaattisesti ensin että joku muu hoitaa ja minä vain synnytän. Aina pystyy pyytämään apua missä tahansa vaiheessa, mutta hyvä olisi kokeilla ensin itse. Onhan tietty huostaanotonkin mahdollisuus jos asiat ei näytä kypsästi luonnistuvan, tai voi antaa adobtioon...

Kannattaa vaihtaa suosiolla luonnonkosmetiikkaan. :) 

Miten olisi jos vaikka kysyisit lääkäriltäsi suoraan asiasta ? :D 

Saattaisit sitten jopa saada mielenrauhan. 

Ja vaatteesi olivat nätit ihan normaalit tuonikäisen vaatteet ja toivon sinulle pelkkää hyvää! :)

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/10/31/miten-suhtautua-lasten-laakarileikkeihin

lukekaa vaikka tämä ˆ

"

Jos lapsi on kiinnostunut pikkusiskon tai naapurin tytön pimpistä, se ei tee hänestä tirkistelijää tai sukurutsaajaa. Pikkuveljen pippelistä innostuminen ei merkitse, että isoveli on homoseksuaalinen. Sen sijaan aikuisten ankara, vihainen, häpäisevä suhtautuminen näihin leikkeihin voi valitettavasti jäädä vahvana lapsen mieleen. Tiedetään, että näissä aisoissa vanhempansa rankaisemaksi tulleet ihmiset ovat usein aikuisina vaikeuksissa oman seksuaalisuutensa kanssa. Erilaiset kiellot ja häpeän tunteet seuraavat helposti mukana aikuisuuteen asti.

Lasten kiinnostuksen kohteisiin suosittelisin suhtautumaan niin hienotunteisesti ja tutkimisen riemua kunnioittavasti kuin kunkin oma mieli periksi antaa. Kaveripiirin vanhempien kanssa voi sopia, ketkä saavat leikkiä tätä leikkiä. On yleistä, ja meidän kulttuurimme näkökulmasta ymmärrettävää, että tyttöjen vanhemmat pelkäävät enemmän lapsensa tulevan vahingoitetuksi tai alistetuksi leikissä. Omalle lapselleen voi silloin sanoa, että "leikki on sinänsä ihan ok, mutta sen ja sen lapsen vanhemmat eivät halua että sitä leikitään".

Eri asia on, jos leikkiin kuuluu toisen lapsen pakottamista tai satuttamista. Sellaiseen tulee heti puuttua. En siltikään yhdistäisi kieltämistä seksiin, vaan yleiseen periaatteeseen: leikitään vain sellaisia leikkejä, joihin kaikki mukana olijat haluavat osallistua."