Katariina 86
Seuratut keskustelut
Kommentit
Rappukäytävässä. Olin koiran kanssa menossa lenkille, ja pönäkkä vahvasti intialaisittain murtaen mies tuli ensin vastaan portaissa. Sitten kysyi minulta "To juu hav a poifrend". Vastasin myöntävästi, ja olin menossa ulos. Mies seurasi perässä selittäen, että ei usko minua, kun on nähnyt minut pihalla aina yksin tai koiran kera(hiukan kylmäsi). Toivotin mukavaa loppuelämää ja lähdin koiran kanssa juoksemaan. Sinne jäi, enkä nähnyt koskaan enää miestä.
On itselläkin samoja mietteitä. Toistaiseksi liitto on jatkunut, mutta jatkuva erimielisyys asioista kuin asioista on aika kuluttavaa. On aika turhauttavaa taistella "omista oikeuksista" ja koettaa toiselle sanoa, että ei omista ketään, vaikka liittoon joskus hairahduttiin menemään. Jatkuva riitelyn aihe mm sukulaisissa käynti. Siellähän voi tapahtua vaikka mitä.
Teennäinen seksikkyys. Luodaan väkisin imago, joka ei oikein istu kantajalleen.
Esiintyminen asuissa, joka ei jätä arvailujen varaan, haarat levällä.
Voi olla että olen vanhanaikainen, mutta minusta se menee mauttomuuden puolelle. Se taas on kaukana seksikkyydestä.
Luulin että elämä tasoittuu harmoniseksi, mitä enemmän vanhenee. Ehkä joillakin niin käykin.
Nyt kannattaa miettiä, haluatko jatkaa tuollaista suhdetta? Jos homma etenee, ja muutatte "virallisesti" saman katon alle, miltä se tuntuisi? Veikkaan, että ei ole sinun juttusi, ainakaan tällaisen ihmisen kera, kuin tuo sinun kaverisi on. Itse menin naimisiin(ja nyt vituttaa koko asia), ja se ihana oma aika jota kaipaan 24h/vrk on todella kortilla. Suosittelen miettimään mitä tahdot. Oikeasti.